Vain puhutussa kielessä esiintyvä selittävä lausumapartikkeli on verbin imperatiivimuodosta kiteytynyt kato ~ katto(s) (a–b). Toisin kuin ku(n) se voi esiintyä sekä vuoron alussa, keskellä että lopussakin, mutta myös samassa vuorossa kun-partikkelin kanssa (b).
V: | Saarinen nii oliko hän toukokuun loppuu. Eiks nii, |
A: | Ei. Katos tänään on viimenem päivä – –. (P) |
V: | No saisko sieltä, jotakin sellasta mis olis tuntipalkan, määrä. |
A: | No tuntipalkka mutta kun ei se tee sitä kahreksaa tuntia päiväs kato (P) |
Siis toimii päättelyn merkkinä (» § 1132), mutta myös sellaisen selityksen merkkinä, jolla tarkennetaan jotakin edellä esitettyä (c–d). Se voi sijaita useissa paikoissa, tavallisesti lausuman alussa tai verbin jäljessä. Selityksenä ja tarkennuksena voi olla paitsi lause myös lauseke tai yksittäinen sana (d–e) (» § 1071 – 1073).
V: | Tota ootas nytten. Sä sanoit et se [lava] lähtee perjantaina e- eiku lauantaina veks. |
S: | Ei siis se on maanantaiaamuun asti, |
J: | Aha, millos se tulee. (p) |
M: | Me lähetään Maarianhaminaa, hah Yhen Liisan kanssa, |
P: | [Ahaa, | ] | ||
M: | [Nii:. | ] Että tuota (.) | [mä oon- | ] |
P: | [Siis sinä. | ] |
M: | N:ii minä ja yks Liisa lähetään – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet