Vain puhutussa kielessä esiintyvä selittävä lausumapartikkeli on verbin imperatiivimuodosta kiteytynyt kato ~ katto(s) (a–b). Toisin kuin ku(n) se voi esiintyä sekä vuoron alussa, keskellä että lopussakin, mutta myös samassa vuorossa kun-partikkelin kanssa (b).
| V: | Saarinen nii oliko hän toukokuun loppuu. Eiks nii, |
| A: | Ei. Katos tänään on viimenem päivä – –. (P) |
| V: | No saisko sieltä, jotakin sellasta mis olis tuntipalkan, määrä. |
| A: | No tuntipalkka mutta kun ei se tee sitä kahreksaa tuntia päiväs kato (P) |
Siis toimii päättelyn merkkinä (» § 1132), mutta myös sellaisen selityksen merkkinä, jolla tarkennetaan jotakin edellä esitettyä (c–d). Se voi sijaita useissa paikoissa, tavallisesti lausuman alussa tai verbin jäljessä. Selityksenä ja tarkennuksena voi olla paitsi lause myös lauseke tai yksittäinen sana (d–e) (» § 1071 – 1073).
| V: | Tota ootas nytten. Sä sanoit et se [lava] lähtee perjantaina e- eiku lauantaina veks. |
| S: | Ei siis se on maanantaiaamuun asti, |
| J: | Aha, millos se tulee. (p) |
| M: | Me lähetään Maarianhaminaa, hah Yhen Liisan kanssa, |
| P: | [Ahaa, | ] | ||
| M: | [Nii:. | ] Että tuota (.) | [mä oon- | ] |
| P: | [Siis sinä. | ] |
| M: | N:ii minä ja yks Liisa lähetään – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä