Tarkoite voi esiintyä vain yhdessä lausumassa ”vierailevana” puheenaiheena ja jäädä tekstin edetessä taustalle (» § 894 esimerkki f). Kun puheenaihe jatkuu lausumasta toiseen, siihen viittaavista NP:istä muodostuu referentiaalisia ketjuja; samaan tarkoitteeseen viitataan useammin kuin kahdesti.
Referentiaalisten lausekkeiden ketjun tyypillinen lähtökohta on se, että ensimainintana on leksikaalinen NP ja uudelleenmainintana joko pelkkä pronomini tai pronominitarkenteinen NP (» § 1405; toisin assosiatiivinen anafora » § 1438). Tästä eteenpäin viittauskeinojen työnjako riippuu useasta tekijästä: onko kyseessä monologi vai dialogi, puhuttu vai kirjoitettu teksti sekä onko tarkoite elollinen/inhimillinen vai eloton. Ketjussa voi olla paitsi pelkkiä perättäisiä pronomineja (» § 1432 esimerkit d–e) myös ilmauksia, joista mahdollisesti vain osa sisältää anaforisen elementin. Viime kädessä ketju edustaa ainakin kirjoitetussa kielessä tiettyä tekstilajin tyylikonventiota.
Saman yhdyslauseen puitteissa voi paitsi viitata tarkoitteisiin pronominilla, myös käyttää nolla-anaforaa (seuraavan esimerkin lauseet 2, 3, 6 ja 9). Pronomini on tavallinen yhdyslauseen rajoissa ja yli virkerajan (lause 8). Leksikaalisen NP:n toistaminen on odotuksenmukaisinta, kun välissä on lause, jossa puheenalaiseen tarkoitteeseen ei viitata (5). Toistaminen on mahdollista muustakin syystä: esim. perustelevassa kun-lauseessa (7) subjektina oleva erisnimi on konjunktion edellä ja on tässä asemassa kohosteinen (» § 1119).
Kirjoitetussa tekstissä mm. uusi kappale tai puheenaiheen tai näkökulman vaihdos näkyy yleensä siinä, että pronominin sijasta käytetään ketjun keskellä substantiivia tai erisnimeä (vrt. rivit 3, 6 ja 8):
| 1 | Ville Herttua Rekolasta pudottelee luistavin suksin kierros toisensa perään. | |
| 2 | Hän on entinen kilpahiihtäjä, juniorina SM-tasoa. Ja sen huomaa. ¶ | |
| 3 | Mies kertoo, että hän käy hiihtämässä 3–5 kertaa viikossa. Pisimmillään | |
| 4 | lenkille tulee pituutta 30 kilometriä, mutta hikihiihdoksi kelpaa kiireessä 14 | |
| 5 | kilometrin siivu.¶ | |
| 6 | Kaikkein mieluiten Herttua lähtisi hiihtämään omalta kotiovelta. | |
| 7 | Tavallisena talvena se on Rekolassa mahdollista. ¶ | |
| 8 | ”Hölkkäämään en lähde vaikka aseella uhattaisiin”, Herttua sanoo. | |
| 9 | Hän ei myöskään harrasta sauvakävelyä, koska ∅ sai siitä tarpeekseen | |
| 10 | kilpa-aikoinaan treenatessa. (L) | |
Yksi kirjoitetun tekstin referentiaalisissa ketjuissa esiintyvä anaforisen pronominin vaihtoehto on yleismerkityksinen substantiivi (» § 1432 huom.). Tällainen yleissubstantiivi kuten ilmiö, juttu, mies, olento, tyttö, tyyppi kertoo puheenalaisen tarkoitteen luokan. Tieto luokasta on yleensä jo kontekstista tunnettua, mutta voi olla jollekin lukijalle uutta. Yleissubstantiiveilla voi olla tarkenteena demonstratiivipronomini tämä ~ nämä (» § 1430).
Edellinen pykälä