Partikkeli muka(mas) laukaisee konventionaalisen implikaation, että puhuja tai referoidun lausuman subjekti suhtautuu epäillen esitetyn asiaintilan paikkansapitävyyteen (a). Epäilyä osoitetaan samassa yhteydessä usein muillakin keinoin, kuten konditionaalilla tai kysymysmuodolla (b). Partikkelin muka vaikutusalana voi olla koko lause tai lausuma, tai partikkeli voi liittyä johonkin yksittäiseen lauseenjäseneen ja osoittaa, mikä osa kerrotusta on puhujan kannalta epäilyttävää tietoa (c).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Sanajärjestysvaihtelun luonteesta
Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet
§ 1372 Mitä teemapaikassa voi olla
Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet
§ 1379 Mitä esikentässä voi olla
Esikentässä nominaalinen lauseke
Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli
Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti
§ 1392 Yleistä informaatiorakenteen kannalta
§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset