Prototyyppiseen referointiin kuuluu kaksi osaa. Johtoilmaus toimii referaatin lukuohjeena (» § 1476). Sillä kehystetään samassa yhdyslauseessa olevaa repliikkiä: mainitaan referoitava, joskus myös vastaanottaja sekä jotakin puhumisen tavasta. Toisena osana on itse referaatti, seloste jostakin toisesta kielellisestä tapahtumasta. Johtoilmauksen sisältävät referointitavat on vanhastaan jaettu kahtia sillä perusteella, onko referaatti esitetty toisen sanoman sanatarkkana sitaattina, suorana esityksenä, vai esittääkö se kertojan tulkinnan aiemmin sanotusta, jolloin sitä on muokattu ja se on syntaktisesti integroitu johtoilmaukseen. Tällöin kyseessä on epäsuora esitys. Varsinkaan puhutussa kielessä ja kaunokirjallisessa esityksessä tällaista kahtiajakoa ei kuitenkaan juuri esiinny (» § 1475).
Edellinen pykälä