Verbin liittomuodon osien yhdenmukaisuus on kongruenssi-ilmiö. Predikaattiverbin finiittimuoto kongruoi lauseen subjektin kanssa sekä persoonan että luvun suhteen (» § 1268 – 1269), mutta useasta sanasta koostuva verbin liittomuoto sisältää verbinmuotojen keskinäistä monikkokongruenssia (olivat tulleet; » § 1291). Myös kaksoispassiivi (oltiin tultu) täyttää kongruenssin kriteerit (» § 1292).
Verbin kielteisissä imperatiivimuodoissa on niin ikään kongruenssin kaltaista muotoaineksen toistumista. Tämä on samalla tavalla mekaanista ja säännöllistä kuin NP:ssä sijakongruenssi: älkää tulko, älköön tulko, älkööt tulko.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
§ 1268 Persoonakongruenssin ala ja pronominien käyttö
§ 1269 Kolmas vs. ensimmäinen ja toinen persoona
§ 1270 Kongruenssi ja sen puute eri lausetyypeissä
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
§ 1294 Possessiivikongruenssi erityyppisissä lausekkeissa
§ 1295 Possessiivisuffiksi ilman pronominia
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä