Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Verbintaivutus > Verbien infiniittiset muodot > Infinitiivit > § 121 MA-infinitiivi

§ 121 MA-infinitiivi

MA-infinitiivin tunnus liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon: otta-ma‑, halua-ma‑, hyppää-mä- (» asetelma 63). MA-infinitiivillä on kuusi sijamuotoa: inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi ja abessiivi sekä marginaalinen instruktiivi, joka esiintyy pitää-verbin täydennyksenä sellaisissa ilmauksissa kuin Mitä minun pitikään sanoman(i). mAn-aines on hahmotettavissa nippumorfeemiksi (» § 123). MA-infinitiiveistä vain instruktiivilla on passiivivariantti: Tämä pitää kerrottaman.

Asetelma 63: MA-infinitiivin muodot
Vartalo Tunnus Sija
kerto‑, etsi‑, luke‑, rakasta-
saa‑, tupakoi-
nouse‑, tule‑, sure‑, mene-
hyppää‑, tarjoa‑, häiritse‑, pimene-
mA INE kerto-ma-ssa, ELA ui-ma-sta,
ILL sure-ma-an, ADE hyppää-mä-llä,
ABE häiritse-mä-ttä, INS sano-ma-n

MA-infinitiivin illatiivia vastaava muoto on laajalti puhutussa kielessä (vanhastaan hämäläis- ja pohjalaismurteissa) mA-tunnukseton: (lähtee) tekee(n). Muoto on mahdollinen muista taivutustyypeistä kuin dA-verbeistä kuten syödä, tupakoida. Kun mA-tunnuksettomasta muodosta puuttuu lisäksi loppu-n, muodossa ei ole myöskään selvää illatiivin päätettä. Muoto voi aiheuttaa rajageminaation: mee ostaas se.

 
harmaapääksi rupee jo tuleen. (Hämeenkyrö, SMS) | mihin lähtis opiskeleen. (l) | – – se ei enää suostunu puhuun mulle, – –. (L) | Okei siis perjantaina mun pitäs tulla kantaa. (p) | – – mihi aikaa sä pääset tulee. (p)

Myös MA-infinitiivin inessiiviä vastaava muoto voi olla tunnukseton ja illatiivia vastaavan muodon kanssa samanasuinen: ku mä kävin neuvonnast kysyy ni se sano et kysy tolta (p).

Huom. Pohjalaismurteissa esiintyy MA-infinitiivin illatiivissa hVn-aines (» § 20): – – tulukaa illalla syömähä (Himanka, SMS).

MA-infinitiivin abessiivi voi murteissa olla ti-loppuinen: korvat rupeaa huhisemaan, kun on kauvan syömäti (Hollola, SMS).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot