MA-infinitiivin tunnus liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon: otta-ma‑, halua-ma‑, hyppää-mä- (» asetelma 63). MA-infinitiivillä on kuusi sijamuotoa: inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi ja abessiivi sekä marginaalinen instruktiivi, joka esiintyy pitää-verbin täydennyksenä sellaisissa ilmauksissa kuin Mitä minun pitikään sanoman(i). mAn-aines on hahmotettavissa nippumorfeemiksi (» § 123). MA-infinitiiveistä vain instruktiivilla on passiivivariantti: Tämä pitää kerrottaman.
| Vartalo | Tunnus | Sija |
| kerto‑, etsi‑, luke‑, rakasta-
saa‑, tupakoi- nouse‑, tule‑, sure‑, mene- hyppää‑, tarjoa‑, häiritse‑, pimene- |
mA | INE kerto-ma-ssa, ELA ui-ma-sta,
ILL sure-ma-an, ADE hyppää-mä-llä, ABE häiritse-mä-ttä, INS sano-ma-n |
MA-infinitiivin illatiivia vastaava muoto on laajalti puhutussa kielessä (vanhastaan hämäläis- ja pohjalaismurteissa) mA-tunnukseton: (lähtee) tekee(n). Muoto on mahdollinen muista taivutustyypeistä kuin dA-verbeistä kuten syödä, tupakoida. Kun mA-tunnuksettomasta muodosta puuttuu lisäksi loppu-n, muodossa ei ole myöskään selvää illatiivin päätettä. Muoto voi aiheuttaa rajageminaation: mee ostaas se.
Myös MA-infinitiivin inessiiviä vastaava muoto voi olla tunnukseton ja illatiivia vastaavan muodon kanssa samanasuinen: ku mä kävin neuvonnast kysyy ni se sano et kysy tolta (p).
Huom. Pohjalaismurteissa esiintyy MA-infinitiivin illatiivissa hVn-aines (» § 20): – – tulukaa illalla syömähä (Himanka, SMS).
MA-infinitiivin abessiivi voi murteissa olla ti-loppuinen: korvat rupeaa huhisemaan, kun on kauvan syömäti (Hollola, SMS).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä