Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit > Adverbijohdokset > ilta-isin, koto-isin > § 378 isin-adverbien rakenne ja merkitys

§ 378 isin-adverbien rakenne ja merkitys

isin-johtimiset adverbit ilmaisevat ajankohtaa, alkuperäsuhdetta tai tapaa. Johdin liittyy enimmäkseen substantiiveihin. Kantana on (vahva) vokaalivartalo. Johdostyyppi ei ole produktiivinen; siihen kuuluu viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Johdin ‑isin sisältää alkukomponenttinaan i-aineksen, joka osassa sanoja vaikuttaa kantaan morfofonologisesti monikon i:n tavoin (öisin, päivisin, keskiviikkoisin), osassa ei (iltaisin, jalkaisin, kesäisin, peräisin, pyhäisin).

Ajankohdan isin-adverbit ovat merkitykseltään distributiivisia. Ne ilmaisevat lauseen kuvaaman tilanteen toistumista kantasanan tarkoittamana säännöllisesti toistuvana ajankohtana (» § 651; vrt. paikallissijaiset ajanilmaukset, jotka ilmaisevat kerrallista ajankohtaa, sekä (i)ttAin-adverbit » § 380).

 
kesäisin ’säännöllisesti, aina kesällä’ vrt. kesällä | tiistaisin ’säännöllisesti tiistaipäivinä, joka tiistai’ vrt. tiistaina Muita: aamuisin, päivisin, iltaisin, öisin, arkisin, pyh(ä)isin, viikonloppuisin; aamupäivisin, arkipäivisin, pyhäiltaisin; keväisin, syksyisin, talvisin (PS), jouluisin (l)

Tällaisissa toistuvuuden ilmauksissa johtimen etinen i samastuu myös semanttiselta kannalta monikon tunnukseen. Kantasanoina toimii mm. viikonpäivän, vuorokaudenajan, vuodenajan ja juhlapäivän nimityksiä, mutta vain harvoin kuukauden nimiä (syyskuisin). Mahdottomia kannaksi ovat esim. jotkin s-konsonanttivartaloiset juhlapäivän nimitykset (*pääsiäisisin, *juhannuksisin). Ajankohtaa ilmaisevien isin-adverbien ryhmä saa uusia muodosteita lähinnä yhdyssanakannoista, esim. arkiaamuisin, kesäsunnuntaisin, ruokatuntisin, viikonvaihteisin. Merkitykseltään toisentyyppisiä ajan adverbeja ovat aikaisin ja nykyisin.

Alkuperäsuhdetta ilmaisevat isin-adverbit esiintyvät olla-verbin kanssa ja saavat adverbiaalitäydennyksen (yleensä erosijamerkityksisen), joka nimeää alkuperän:

 
olla alkuisin ~ kotoisin ~ lähtöisin ~ peräisin ~ syntyisin (jostakin)

Lisäksi on merkitykseltään muunlaisia, lähinnä tapaa ilmaisevia isin-adverbeja, esim. edestakaisin, jalkaisin, kolmisin, läpikotaisin, sattumoisin, takaisin, väkisin, ylösalaisin.

Huom. Osa isin-adverbeista on asultaan identtisiä vastaavan inen-adjektiivin instruktiivimuodon kanssa, esim. aamuisin (vrt. aamuinen), sekaisin (vrt. sekainen) (instruktiivin asuisista adverbeista » § 256).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

Taivutusmuotoiset adverbit

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Yleistä

Preesens

Imperfekti eli preteriti

Perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Tulevaan aikaan viittaaminen

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot