Pronomineiksi, proadjektiiveiksi tai ‑adverbeiksi voi katsoa myös seuraavat kuin-rakenteen kanssa esiintyvät sanat (» § 1172). Myös niiltä puuttuu nomineille tyypillinen luokittava merkitys.
Sanat sama, eri, muu ja toinen ovat sikäli adjektiivimaisia, että ne saavat astemääritteitä: ihan sama, aivan toinen. Sama ja eri saavat kuin-rakenteen tai esiintyvät rakenteessa, jossa vertailtava ja vertailukohta esiintyvät rinnasteisina (a). Tätä vastaavuutta kuin-rakenteen ja rinnastuksen välillä ei ole sanoilla muu ja toinen (b). Muu ja toinen puolestaan eroavat toisistaan siinä, että muu voi koskea osaa joukosta, johon myös vertailtava kuuluu (c).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä