Kun numeraalin edessä on adjektiivi- tai partisiippimäärite, tämä ei yleensä määritä numeraalia vaan kokonaisuutta, joka muodostuu numeraalista ja substantiivista mahdollisine määritteineen. Se siis luonnehtii lukumäärältään spesifioitua joukkoa tai tämän jäseniä (a). Nimenomaan numeraalin määritteeksi voidaan kuitenkin tulkita ainakin lukumäärää kommentoivat adjektiivit kuten vajaa, runsas, reilu, täysi, pyöreä, huikea, vaivainen (b). Nominatiivissa ne ovat yksikössä tai monikossa, muissa sijoissa tavallisemmin yksikössä (» § 790, 1306 – 1307).
Numeraalin määritteeksi voidaan katsoa myös kvanttoripronomini sellaisissa ilmauksissa kuin useita satoja. Samoin toimii yhdysnumeraalin kongruoiva alkuosa, esim. kolmessasadassa, kolmeensataan.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet