Dialogipartikkelit muodostavat pienehkön luokan. Ne voidaan jakaa kahtia sen mukaan, käsitteleekö partikkeli edellistä vuoroa uutisena vai ei (» asetelma 130); lisäksi dialogipartikkeleihin voidaan lukea kysyvät partikkelit tä ja häh ~ ha.
Vastaanottaminen uutena tietona | Kuulolla olo ja samastuminen ym. | |||
ai, aha, ahaa, jaa, jaha, jaaha, jahaa, mhy, vai ni(in), no | joo, juu, niin, mm, (ei), kyllä, just, juuri, aivan | |||
Tarkistuskysymys | ||||
tä, hä(h) ~ ha |
Yksi asetelman 130 otsikoista ”Kuulolla olo ja samastuminen” mahduttaa sisälleen monenlaisia tehtäviä. Näitä partikkeleita käytetään esim. vastauksena kysymykseen (joo) ja vahvistuksena (niin), myönteisenä vastauksena direktiiviin (joo), samanmielisyyden ja toisen kertomaan samastumisen osoittajana (niin) sekä sen osoittamiseen, onko saatu taustatieto ollut ymmärrettävää ja riittävää (joo).
Keskustelussa dialogipartikkelien kannattamia merkityseroja on monin verroin enemmän, kuin partikkelien lukumäärästä voisi päätellä, seuraavista syistä:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet