Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Dialogipartikkelit > § 798 Dialogipartikkelien jaottelu

§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu

Dialogipartikkelit muodostavat pienehkön luokan. Ne voidaan jakaa kahtia sen mukaan, käsitteleekö partikkeli edellistä vuoroa uutisena vai ei (» asetelma 130); lisäksi dialogipartikkeleihin voidaan lukea kysyvät partikkelit ja häh ~ ha.

Asetelma 130: Dialogipartikkelien jaottelu
Vastaanottaminen uutena tietona Kuulolla olo ja samastuminen ym.
ai, aha, ahaa, jaa, jaha, jaaha, jahaa, mhy, vai ni(in), no joo, juu, niin, mm, (ei), kyllä, just, juuri, aivan
  Tarkistuskysymys  
  tä, hä(h) ~ ha  

Yksi asetelman 130 otsikoista ”Kuulolla olo ja samastuminen” mahduttaa sisälleen monenlaisia tehtäviä. Näitä partikkeleita käytetään esim. vastauksena kysymykseen (joo) ja vahvistuksena (niin), myönteisenä vastauksena direktiiviin (joo), samanmielisyyden ja toisen kertomaan samastumisen osoittajana (niin) sekä sen osoittamiseen, onko saatu taustatieto ollut ymmärrettävää ja riittävää (joo).

Keskustelussa dialogipartikkelien kannattamia merkityseroja on monin verroin enemmän, kuin partikkelien lukumäärästä voisi päätellä, seuraavista syistä:

  • Dialogipartikkeleita voidaan käyttää kahdennettuina.
  • Dialogipartikkeleita voi yhdistellä keskenään ketjuiksi.
  • Osaa dialogipartikkeleista voi yhdistellä myös finiittiverbin kanssa (» § 1208, 1213).
  • Dialogipartikkelien äänneasussa on runsaasti vaihtelua.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot