Johtimen -hti- sisältävät verbit ovat enimmäkseen intransitiivisia ja frekventatiivisia. Johdostyyppiin kuuluu viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Johdin liittyy nominikantaan, yleensä kaksitavuiseen (huole-hti-a), tai le-johtimiseen verbivartaloon (heittele-hti-ä); hti-ainesta edeltää aina e. Yleinen kaksitavuinen kantavartalotyyppi ovat tuote-tyypin nominit nominatiiviasussaan (kade-hti-a, liike-hti-ä). Lisäksi on lähinnä kantasanattomia muodosteita, joista vartaloltaan nelitavuisissa tapauksissa johtimeksi voi hahmottua aines -lehti- (koikke=le=hti-a).
Frekventatiivijohdoksiksi merkitykseltään poikkeuksellisia ovat nominikantaiset verbit luonnehtia, tervehtiä ja vaatehtia. Verbikantaisista (le)hti-verbeistä osa on katsottavissa myös muuttumisjohdoksiksi, merkitykseltään lähinnä automatiivisiksi tai refleksiivisiksi (» § 334), esim. vääntelehtiä ’väännellä itseään’.
hti-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta uudismuodosteet ovat mahdollisia varsinkin kaksitavuisista ja deskriptiivisistä kannoista, esim. huumehtia ’käyttää huumeita’, paisehtia (L), käpsehtiä, rökälehtiä (k).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet