§ 365 hti-verbin rakenne ja merkitys

Johtimen -hti- sisältävät verbit ovat enimmäkseen intransitiivisia ja frekventatiivisia. Johdostyyppiin kuuluu viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Johdin liittyy nominikantaan, yleensä kaksitavuiseen (huole-hti-a), tai le-johtimiseen verbivartaloon (heittele-hti-ä); hti-ainesta edeltää aina e. Yleinen kaksitavuinen kantavartalotyyppi ovat tuote-tyypin nominit nominatiiviasussaan (kade-hti-a, liike-hti-ä). Lisäksi on lähinnä kantasanattomia muodosteita, joista vartaloltaan nelitavuisissa tapauksissa johtimeksi voi hahmottua aines -lehti- (koikke=le=hti-a).

Frekventatiivijohdoksiksi merkitykseltään poikkeuksellisia ovat nominikantaiset verbit luonnehtia, tervehtiä ja vaatehtia. Verbikantaisista (le)hti-verbeistä osa on katsottavissa myös muuttumisjohdoksiksi, merkitykseltään lähinnä automatiivisiksi tai refleksiivisiksi (» § 334), esim. vääntelehtiä ’väännellä itseään’.

hti-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta uudismuodosteet ovat mahdollisia varsinkin kaksitavuisista ja deskriptiivisistä kannoista, esim. huumehtia ’käyttää huumeita’, paisehtia (L), käpsehtiä, rökälehtiä (k).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus