Verbi- ja lausekekysymysten käyttö eroavat toisistaan siinä, että verbikysymykseen ei liity muita ennakko-oletuksia kuin proposition mahdollinen paikkansapitävyys. Esimerkiksi uutinen voidaan aloittaa kysymällä, onko se kenties keskustelukumppaneille jo tuttu (a). Fokusoimaton lausekekysymys (b) sen sijaan antaa lisäksi ymmärtää, että kysyjä tietää puhuteltavien kuulleen asiasta, fokusoitu (c) sen lisäksi, että juuri tästä asiasta kuulemisessa on jotakin kysymisen aihetta.
Fokusoitua lausekekysymystä kuten (c) käytettäessä lauseen sisältö on ollut puheena edellä tai se on edellä esitetystä pääteltävissä. Tällaisella kysymyslauseella siis tarkistetaan fokuksen ilmaisema osa äsken vastaanotetusta tiedosta (d). Lause voi toimia arvauksena tai päätelmänä jonkin edellä esitetyn herättämästä aiheesta, kuten esimerkkiryhmän (e) referaattien kommenteissa, tai sitä voidaan käyttää edeltävän kysymyksen parafraasina (f).
V: | Se Jokke veti semmoset sikajumpat torstaina et mul on kaikki paikat jäykkänä |
S: | Sekö niitä vetää nyt. |
V: | No joo se veti ainaki torstait (p) |