SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron loppu > Vuoron mahdollinen ja todellinen loppu > § 1039 Tunteen ja asenteen ilmaukset
vuoron lopettajina
§ 1039 Tunteen ja asenteen ilmaukset
vuoron lopettajina
Ilmauksia, joiden yhtenä tyypillisenä sijaintipaikkana
on vuoron loppu (» § 1009
asetelma 154), ovat tunteen
ja asenteen ilmaukset samoin kuin vastaanottajaan vetoavat hellittelyt,
kiitokset, sadattelut ja naurahdukset (myös » § 858):
Apua! Mä olen unohtanu kukkaron kotiin. Kääk. (P)
Asenteenilmaukset esiintyvät joko kiinteästi
vuoron viimeisen rakenneyksikön osana kuten puhuttelut (a) taikka
tulevat selvästi erillisenä lisänä jo syntaktisesti ja prosodisesti
päättyneeseen vuoroon (b–c).
(a)
| L: | Velvottaaks
£tää mua johonki£. [£ = hymyilyn merkki] |
| J: | £Ei velvota kulta.£ (p)
|
(b)
| VN: | On niin jumalattoman vahvaa [sikari] |
| TT: | Ei niitä henkeen vedetä. Saatana. (p)
|
(c)
| Lääkäri: | Se vaatii ↑ruokavalioo nyt sit tiukkaa
ruokavalioo että, |
| Potilas: | Aijai sentää se on mulle vaikeeta. he
he he (P) |
Toiseksi vuoron loppuun sijoittuu erityyppisiä kiteytyneitä
ilmauksia, joiden yhtenä tehtävänä on vaikuttaa edeltävään vuoroon
sisältyvän väitteen jyrkkyyteen ja vaimentaa sen vaikutusta. Esimerkissä
(d) kiteymä ei siin mitää tukee puhujan
edeltävää arviota ihan mukava se oli,
jolla hän lieventää edellä mahdollisesti luomaansa kielteistä kuvaa
puheenalaisesta henkilöstä. Esimerkin (e) ilmaus tai
jotain (r. 6 ja 9) liittyy ehdotukseen, joka tällä
tavoin esitettynä vaikuttaa lievemmältä. Esimerkissä (f) on taas
kyse radikaaliryhmiin liittyvästä arviosta. Kun vastaanottaja ei
esitä odotuksenmukaista toista kannanottoa (kannanotoista » § 1212) vaan pelkän
minimaalisen reaktion mmm, arvion esittäjä
hieman peruu kehuvaa arviotaan kiteymällä tai siis
sillee.
(d)
| Missu: | Niin tota Se mulle heti ensin
valaisiki asiaa että hän
ei suvaitse naispappeutta ja, jotain tällästä, |
| Kaaka: | Heti. |
| Missu: | Niin nii jotain siinä En mä
ollu kauaa ollukkaa siinä mut kyl se niinku iha.
(.) ihan mukava se oli ei siin mitää, |
| Kaaka: | nhhä |
| Missu: | Tosi tiukat mielipiteet
vaa. (p) |
(e)
| 1 | Missu: | Neljätoista kolmekymmentä. |
| 2 | Sanni: | Selvä, |
| 3 | Missu: | oon sielä niin niin Ku Esko
sano että, että et tota noin niin
tuntia |
| 4 | | kauemmin niinku Somerolta
ei kannata sillee hirveesti varata? |
| 5 | | (.) |
| 6 | Missu: | tai jotai |
| 7 | Sanni: | Joo. |
| 8 | Missu: | Mut se on
niinku m- Mun mielest se o ihan kiva jos me oltas |
| 9 | | jotai varttia aikasemmin tai
jotain ni? |
| 10 | Sanni: | Nii .Nii (p) |
(f)
| Maija: | Ja sit ne o niiku
kymmenes eri järjestös just tommoses
(.) niinku äärijutuis |
| Silja: | Mut onhan se
tietenki tota (.) sis niinku (.) se mitä- minkä puolest ne taistelee
ni onha se tietenki hieno asia |
| Maija: | mmm |
| Silja: | tai siis sillee (.)
mut niinku (P) |
Huom. Vuoron lopussa tai sen päätyttyä puhujat käyttävät
myös ei-kielellisiä merkkejä kuten nyökkäys, olan kohautus, ilmehdintä
tai huokaus. Näiden merkkien systemaattista käyttöä ja liittymistä
puheen jäsentymiseen ei ole suomalaisesta kulttuurista toistaiseksi
tutkittu. Naurun tulkinnasta ja sijoittumisesta vuoroon ks. Haakana 1999 ja 2001.
Edellinen pykälä