Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä > § 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

§ 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

Ensitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa vastata väljenevä diftongi. Diftongin alkukomponenttina on puolisuppea tai suppea vokaali.

 
aa > oa ~ ua | ää > eä ~ iä
(a)
mua ~ moa ’maa’ | piästä ~ peästä ’päästä’

Diftongiedustus on väistyvä etenkin murrealueen etelä- ja länsiosissa sekä kaupungeissa ja koko alueella nuorten kielessä.

Jälkitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa tiettyjen muotoryhmien sanoissa vastata astetta suppeampi pitkä vokaali. Muotoryhmistä yleisimmät ovat yksikön partitiivi, A-infinitiivi ja supistumaverbit.

 
aa > oo | ää > ee (~ öö)
(b)
kalloo ’kalaa’, ottoo ’ottaa’ (A-inf.), ossoon ’osaan’ | kyllee ’kylää’, yrittee ’yrittää’ (A-inf.), tykkeen ’tykkään’

Ilmiö on elävin pohjoisissa ja itäisissä savolaismurteissa. Yleensä yleiskielen ää:tä vastaa ee, suppeammalla alueella öö, esim. leipöö, kieltöö (Mikkelin seutu). Toisen persoonan imperatiivissa esiintyy ee sekä etu- että takavokaalisissa sanoissa, esim. lähtekee ’lähtekää’, tulukee ’tulkaa’, ottakee ’ottakaa’.

Savolais- (c) ja eteläpohjalaismurteissa (d) indikatiivin 3. persoonan muotojen vartalonloppuista pitkää e-vokaalia voi vastata labiaalinen oo, öö; tämä on väistyvä piirre.

 
ee > oo, öö
(c)
tulloo ’tulee’, männöö ’menee’, tekköövät ’tekevät’, ruvennoo ’ruvennee’
(d)
tuloo, näköö, kulukoo ’kulkee’, kirijootteloo ’kirjoittelee’

Lounaismurteissa jälkitavun pitkä vokaali on usein lyhentynyt, esim. (ei) mittä ’mitään’, kalà ’kalaa’, menò ’menoa’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot