Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä > § 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

§ 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

Ensitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa vastata väljenevä diftongi. Diftongin alkukomponenttina on puolisuppea tai suppea vokaali.

 
aa > oa ~ ua | ää > eä ~ iä
(a)
mua ~ moa ’maa’ | piästä ~ peästä ’päästä’

Diftongiedustus on väistyvä etenkin murrealueen etelä- ja länsiosissa sekä kaupungeissa ja koko alueella nuorten kielessä.

Jälkitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa tiettyjen muotoryhmien sanoissa vastata astetta suppeampi pitkä vokaali. Muotoryhmistä yleisimmät ovat yksikön partitiivi, A-infinitiivi ja supistumaverbit.

 
aa > oo | ää > ee (~ öö)
(b)
kalloo ’kalaa’, ottoo ’ottaa’ (A-inf.), ossoon ’osaan’ | kyllee ’kylää’, yrittee ’yrittää’ (A-inf.), tykkeen ’tykkään’

Ilmiö on elävin pohjoisissa ja itäisissä savolaismurteissa. Yleensä yleiskielen ää:tä vastaa ee, suppeammalla alueella öö, esim. leipöö, kieltöö (Mikkelin seutu). Toisen persoonan imperatiivissa esiintyy ee sekä etu- että takavokaalisissa sanoissa, esim. lähtekee ’lähtekää’, tulukee ’tulkaa’, ottakee ’ottakaa’.

Savolais- (c) ja eteläpohjalaismurteissa (d) indikatiivin 3. persoonan muotojen vartalonloppuista pitkää e-vokaalia voi vastata labiaalinen oo, öö; tämä on väistyvä piirre.

 
ee > oo, öö
(c)
tulloo ’tulee’, männöö ’menee’, tekköövät ’tekevät’, ruvennoo ’ruvennee’
(d)
tuloo, näköö, kulukoo ’kulkee’, kirijootteloo ’kirjoittelee’

Lounaismurteissa jälkitavun pitkä vokaali on usein lyhentynyt, esim. (ei) mittä ’mitään’, kalà ’kalaa’, menò ’menoa’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot