Yksipersoonaisella passiivilla on samantapainen merkitys kuin monikon 3. persoonan yleistävällä käytöllä, jota esiintyy erityisesti ihmisten puhetapoja ja käsityksiä kuvattaessa. Lauseet ovat ilmisubjektittomia (a) tai niissä on pronominisubjekti ne (b).
Yksipersoonaisen passiivin ja monikon 3. persoonan lähimerkityksisyys perustuu siihen, ettei kummassakaan ole puhe tietystä subjektitarkoitteesta. Passiivi on kuitenkin huomattavasti laajakäyttöisempi. Rakenteilla on se ero, että subjektin paikka jää yleistävässä monikon 3. persoonassa tyhjäksi, jos pronominia ei käytetä. Vastaavissa passiivilauseissa taas yleensä on teema:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset