Valtaosaltaan partikkelit ovat aineksia, jotka esiintyvät yksin vuoroa muodostamassa (» § 1044), vuoron tai lausuman alussa (» § 801, 1027) taikka vuoron keskellä (» § 821). Rajallisessa määrin myös vuoron lopussa voi esiintyä jokin partikkeli. Dialogipartikkelit joo ja nii(n) voivat sijaita vuoron alussa tai lopussa sekä muodostaa vuoron yksin. Vuoronloppuisina ne ovat mahdollisia jälkijäsenessä eli sellaisessa vuorossa, joka on reaktio edeltävään toisen puhujan vuoroon. Dialogipartikkelit ovat merkkejä vuoron päättymisestä ja merkitsevät samalla jälkijäsenen täysin (a–b) tai osittain (c) samanmieliseksi etujäsenen kanssa. Niihin voi sisältyä implikaatio siitä, että todettu asia on itsestään selvä, sivuasia tai vastaava.
| Alli: | Kuule kiitos sinähä oot soittanut jo Seijalle. |
| Urpu: | Mä soitin jo Seijalle joo. (p) |
| Jari: | jos Juha vois mainita jonku esimerkin missä se [ponnistelu] ei kannata. |
| Juha: | No otetaan nyt vaikka tämä julkisen sektorin tulosvastuuhömpötys. |
| Jari: | Aivan oikei mä oon samaa mielt tästä hömpötyksest joo:o? (TV) |
| Urho: | Nii siin ois voenu pistokokeellaki ottaa puhutteluun ja sieltä täältä poimia. |
| Late: | Nii-i sillä laillaki nii. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä