Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Johto-opin käsitteitä > Johtaminen, johdos ja johdin > § 156 Johdin ja yhdysjohdin

§ 156 Johdin ja yhdysjohdin

Johdin on suffiksi, joka kiinnittyy sanavartaloon ja muodostaa sen kanssa uuden lekseemin. Johtimia on suomessa enemmän kuin taivutustunnuksia, kaikkiaan toistasataa. Sananmuodossa johtimet sijoittuvat taivutuspäätteiden edelle:

 
kana-la-ssa, vapa-ut-ta, männ-ikö-istä, jauho-ta-n, pidä-ttä-ydy-ttiin

Yksittäinen johdin muodostaa yleensä yhden tietyn sanaluokan sanoja. Substantiivinjohtimet ja adjektiivinjohtimet tuottavat substantiiveja ja adjektiiveja, jotkin johtimet näitä molempiakin, verbinjohtimet verbejä ja adverbinjohtimet adverbeja (sekä jossain määrin myös adpositioita ja partikkeleita; » § 371). Sanat, joilla on sama vartalonloppuinen johdinaines, edustavat samaa morfologista johdostyyppiä (» § 163).

Johtimet ovat syntaktis-semanttisten vaikutustensa perusteella jaettavissa kolmeen tyyppiin:

  • kantasanan sanaluokkaa muuttavat johtimet, esim. pilku-llinen, pah-uus, teke-minen, keng-ittä, nopea-sti
  • kantasanan valenssia tai tarkoitteiden alaa muuttavat, mutta sanaluokkaa muuttamattomat johtimet, esim. paisu-tta-a, pese-yty, kana-la
  • kantasanan merkitystä modifioivat sanaluokkaa muuttamattomat johtimet, esim. lepä-il-lä : lepä-ile-, sit-ais-ta : sit-aise-, kirja-nen, suure-hko.

Monet johtimet pystyvät liittymään sekä nomini- että verbikantaan tai sekä substantiivi- että adjektiivikantaan. Tällöin johdin on osassa käyttöyhteyksiään sanaluokkaa muuttava, osassa ei:

 
N > V jauho-tta- vrt. V > V jauha-tta-
N > V loma-ile- vrt. V > V lepä-ile-
N > A kulta-inen vrt. A > A pikku-inen

Johtimilla voi olla äänteellisiä variantteja, joiden jakauma määräytyy esiintymisympäristöstä: esim. vokaalisointuvariantit (-ahta- ~ -ähtä-) tai vokaali- ja konsonanttivartaloihin kiinnittyvät variantit (syö-ttä ~ pääs-). Joillain johtimilla on myös sellaisia variantteja, jotka eroavat toisistaan alkufoneemeiltaan, esim. ‑Uri ~ ‑ri, ‑UUs ~ ‑Us, -ele- ~ -ile-, ‑istA- ~ ‑stA-, ‑ittAin ~ ‑ttAin. Tällöin ei ole itsestäänselvää, edustavatko variantit samaa johdinta vai katsotaanko ne eri johtimiksi.

Fonologiselta rakenteeltaan johtimet muistuttavat taivutuspäätteitä (» § 58). Johtimet kuitenkin sisältävät keskimäärin enemmän foneemeja kuin taivutusainekset. Lyhimmillään johdinkin voi olla yksifoneeminen: vokaali tai konsonantti s, jolla johtimena tosin on aina myös useampifoneeminen allomorfi (‑s : ‑kse- tai ‑s : ‑nte-).

Johdos voi sisältää yhden tai useampia johtimia. Peräkkäisistä johtimista on joskus muodostunut yhdysjohdin. Se on kiteytynyt nippumorfeemi, jonka osilla ei ole selvää omaa merkitystehtävää, kuten adjektiivinjohdin ‑AhtAvA (jup-ahtava) tai verbinjohdin ‑ttele- sellaisissa verbeissä kuin aja-ttele- tai sinu-ttele-. Yhdysjohtimen alkuosana voi olla myös muu fonologinen aines kuin nykykielen johdin, esim. -llinen (maa-llinen), -skele- (pure-skele-), -istA- (myk-istä-). Johtimia, joissa sama tai samatehtäväinen johdinaines kertautuu, kutsutaan pleonastisiksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot