Kirjoituksessa voivat usein esiintyä vaihdellen yhdyssana ja samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke tai muu sanaliitto. Yhdyssanan ja sanaliiton kesken ei aina ole merkityseroa. Eräät tekijät kuitenkin ohjaavat sanojen yhtymää jommankumman asuiseksi silloin kun ensimmäisenä jäsenenä on adjektiivi tai muu kuin nominatiivimuotoinen substantiivi. Asiaan vaikuttavat niin merkitysseikat (a–c, e–f) kuin rakenteellisetkin syyt.
Sanojen yhtymä kirjoitetaan pikemmin yhteen kuin erilleen, jos se on kiteytynyt, ja toiselta puolen juuri yhteen kirjoittaminen on osoitus yhtymän kiteytyneisyydestä. Yhdyssanan määriteosana oleva substantiivi on epäreferentiaalinen eikä viittaa mihinkään tiettyyn tarkoitteeseen (paitsi erisnimialkuisissa: Paavo-setä » § 422 – 423), kun taas syntaktisena määritteenä oleva substantiivi voi viitata tiettyyn tarkoitteeseen ja olla määräinenkin (a). Toisaalta erilleen kirjoitettunakaan substantiivimäärite ei aina viittaa tiettyyn tarkoitteeseen, eikä merkityseroa yhdyssanaan tällöin ole (b). Kiteytyminen ilmenee myös merkityksen erikoistumisena, jolloin yhdyssana on erisanaisesta variantistaan eriytynyt leksikaalistuma ja ilmaisee omaa käsitettään (c).
Jos koko sanayhtymällä on etumäärite, yhtymällä on taipumus esiintyä yhdyssanana:
Nominatiivimuotoisesta tai kongruoivasta adjektiivista ja jälkiosana olevasta substantiivista koostuvalla yhdyssanalla on monissa tapauksissa erikoistunut merkitys verrattuna vastaavaan kaksisanaiseen ilmaukseen (e), joskus merkityseroa taas ei juurikaan ole (f).
Erilleen kirjoittamiseen vaikuttavat merkityksen lisäksi rakenteelliset seikat. Sanayhtymän alttius kiteytyä yhdyssanaksi heikkenee tai estyy, jos yhtymässä on määritteen asemassa yhdyssana, useasanainen lauseke tai monikkomuotoinen sana tai määrite sisältää liitepartikkelin tai possessiivisuffiksin. Yhdyssanalle puolestaan on ominaista määriteosan keveys. Asetelma 84 havainnollistaa näitä erilleen ja yhteen kirjoittamisen tyyppitapauksia ja tendenssejä. Asetelman vasemmassa laidassa mainitut ominaisuudet johtavat yleensä erilleen kirjoittamiseen.
nahkatakin tasku, ilta-auringon paiste, lakkautusuhan alainen, vesipesun kestävä, Gallen-Kallelan tie | takintasku, auringonpaiste, uhanalainen, pesunkestävä, Kalevalantie | |
vapaan kanan muna, metsien ja muun elävän luonnon suojelu, aivan hyvän näköinen, omin silmin nähtävä, Larin Kyöstin tie | kananmuna, metsiensuojelu, luonnonsuojelu, hyvännäköinen, silminnähtävä, Kyöstinkuja | |
isien maille, käsien liike, odotusten vastainen, pakkaset kestävä | isänmaa, kädenliike, odotuksenvastainen, pakkasenkestävä | |
merenkin rannassa, ilman sanojenkin vaihtoa, tuonko näköinen, minkähän niminen | merenranta, sananvaihto, tuonnäköinen, minkäniminen | |
poikani tytär, baarinsa tiskin takana, asiasi ajaja, odotuksemme vastainen | pojantytär, baaritiski, asianajaja, odotuksenvastainen |
Jos määritteessä on liitepartikkeli tai possessiivisuffiksi, yhteen kirjoittaminen ei yleensä ole mahdollista (vrt. kuitenkin sellaiset kiteytyneet tapaukset kuin toisenkinlainen, paikkansapitävä, paikallaanolo).