Vähiten selvärajainen ilmiöryhmä, joka on luettavissa partikkeleihin, muodostuu spontaanisti puhuttaessa esiintyvistä suunnittelu- tai editointi-ilmauksista. Tähän joukkoon kuuluu varsinkin pronomineista ja adverbeista peräisin olevia partikkeleita kuten jotenkin, t(u)ota t(u)ota, noin, nii(n)ku(in), siis, silleen, tavallaan, mutta myös empimisääntelyä kuten mm, öö, ee.
Tällaisista suunnittelu- ja empimisilmauksista ei muodostu perinteisessä mielessä selvää kieliopillista (ala)kategoriaa, sen verran monen tyyppisistä ilmiöistä on kyse. Tyypillisesti ryhmään kuuluvia ilmauksia käytetään puhetta ”editoitaessa” ja sanoja tapailtaessa tai haettaessa. Tehtävältään selvimmän ryhmän muodostavat itsekorjaukseen käytetyt partikkelit eiku, niinku, siis ja tai, joita kutsutaan suunnittelupartikkeleiksi.
Huom. Puhutussa kielessä käytetään referoinnissa eräitä tässä käsiteltävän ryhmän partikkeleita, mm. niinku myös johtoilmauksena tai sellaisen osana, erottamassa kerrontaa referaatista tai puheenvuoroja toisistaan (» § 1486). Ensimmäisessä esimerkissä Helka referoi Almaa; johtoilmauksena on Alma niinku. Jälkimmäisessä esimerkissä pelkkä niinku muodostaa dialogin jälkimmäisen vuoron johtoilmauksen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä