Vähiten selvärajainen ilmiöryhmä, joka on luettavissa partikkeleihin, muodostuu spontaanisti puhuttaessa esiintyvistä suunnittelu- tai editointi-ilmauksista. Tähän joukkoon kuuluu varsinkin pronomineista ja adverbeista peräisin olevia partikkeleita kuten jotenkin, t(u)ota t(u)ota, noin, nii(n)ku(in), siis, silleen, tavallaan, mutta myös empimisääntelyä kuten mm, öö, ee.
Tällaisista suunnittelu- ja empimisilmauksista ei muodostu perinteisessä mielessä selvää kieliopillista (ala)kategoriaa, sen verran monen tyyppisistä ilmiöistä on kyse. Tyypillisesti ryhmään kuuluvia ilmauksia käytetään puhetta ”editoitaessa” ja sanoja tapailtaessa tai haettaessa. Tehtävältään selvimmän ryhmän muodostavat itsekorjaukseen käytetyt partikkelit eiku, niinku, siis ja tai, joita kutsutaan suunnittelupartikkeleiksi.
Huom. Puhutussa kielessä käytetään referoinnissa eräitä tässä käsiteltävän ryhmän partikkeleita, mm. niinku myös johtoilmauksena tai sellaisen osana, erottamassa kerrontaa referaatista tai puheenvuoroja toisistaan (» § 1486). Ensimmäisessä esimerkissä Helka referoi Almaa; johtoilmauksena on Alma niinku. Jälkimmäisessä esimerkissä pelkkä niinku muodostaa dialogin jälkimmäisen vuoron johtoilmauksen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä