Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Johto-opin käsitteitä > Kantasanasuhteet > Kantasanan morfofonologiaa > § 159 Äännevaihtelu kantavartalossa: esimerkkejä

§ 159 Äännevaihtelu kantavartalossa: esimerkkejä

Johdoksen kantavartalona on tavallisesti jokin sen kantasanan taivutusmuodoissa esiintyvä vartalovariantti, mutta joskus sellainenkin vartalo, jollaista kantasanan taivutusmuodoissa ei tavata. Johdettaessa sanan vartalo voi lyhetä enemmän tai sen äänteistö muuttua enemmän kuin taivutettaessa. Tällaisia taivutusasustaan morfofonologisesti poikkeavia kantavartalotyyppejä ovat seuraavat (johdoksen kantavartalosta puuttuva kantasanan vartalon osa on kursivoitu):

 
2-tav. U-vartalot: kys-äise- < kysy‑, suut-ahta- < suuttu‑, puh-e < puhu-
2-tav. O-vartalot: seis-ahta- < seiso‑, toiv-e < toivo-
2-tav. i-vartalot: pyrk-y < pyrki‑, puss-ukka < pussi
3-tav. A-nominit: madal-ta- < matala, hämär-tä- < hämärä
eA-nominit: kork-uinen < korkea, sup-ista- < suppea
itse-verbit: merki-ntä < merkit(se)‑, häiri-inty- < häirit(se)‑, tilk-e < tilkit(se)-
Aise-verbit: ilma-us < ilmais(e)-
ise-verbit: jyli-nä ~ jyl-y < jylis(e)-
AA-verbit: naukk-u < naukkaa‑, ryypp-y < ryyppää‑, lep-o < lepää-
Oi-verbit: luettel-oi- < luettelo + ‑Oi-
 
Vartalotyypissään yksittäistapauksia:kev-ene- < kevyt (: kevye-) | lämmi-ttä- < lämmin : lämpi‑, hapa-tta- < hapan : happama- | ater-in : ater-ime-t < aterioi- ~ ateria | jutt-u (vrt. juttele-) | kyk-y (vrt. kykene-), pak-o (vrt. pakene-)

Johdinten sanavartaloon aiheuttamat fonologiset muutokset tai vaihtelut voivat siis poiketa taivutustunnusten aiheuttamista (joista » § 4552). Yksi keskeinen ero on se, että johtimen edeltä pyöreäkin vokaali usein katoaa, esim. sito-a > sid-e, lausu-a > laus-ahta-a (vrt. taivutus: sito-a : sido-i-n, lausu-a : lausu-taan jne.). Tällaiset tapaukset voidaan katsoa korrelaation sijaan johtosuhteeksi varsinkin, jos fonologisesti samanlaisia tapauksia on runsaasti ja merkitysyhteys kantaan on kyseiselle johdostyypille odotuksenmukainen.

Yksitavuiseen kantavartaloon voi liittyä ennen johdinta jotain lisäainesta (seuraavassa kursivoitu), jotta kantavartalo olisi hahmoltaan prototyyppinen, kaksitavuinen, tai jotta johdin ylipäätään voisi liittyä. Tällaiset sanat ovat yksittäistapauksia.

 
jäänn-ös, jääte-lö, jäät-ikkö, lyöttä-yty-, suut-ele-, tieh-yt, vyöhy-ke, vyöt-iäinen

Äännesuhteet ovat poikkeukselliset myös seuraavissa johtamista muuten muistuttavissa tapauksissa:

 
jää- → jä-ttä- | nous(e)- → nos-ta- | pala- → pol-tta- | riippu- → ripu-sta- | pyytä- → pyynt-ö, pyynt-i | säätä- → säänt-ö

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot