Vähän tutkittu dialogipartikkeli on just(iinsa), joka esiintyy myös kahdentuneena just just sekä partikkeliketjuissa nii just, just nii ja just joo. Yksin vuoron muodostaessaan se toimii kuittauksena, osoittamassa, että puhuja katsoo saaneensa riittävästi tietoa. Esimerkissä (a) on kyse kutsusta talkoisiin. Puhuja V kuittaa saamansa tiedon riittäväksi rivillä 5, minkä jälkeen hän tekee asiasta päätelmänsä (r. 7). Vastaavasti esimerkissä (b) puhuja M osoittaa rivillä 5 ymmärtävänsä, ettei S ole tavoitettavissa, ja selittää sitten, miksi oli soittanut.
| 1 | S: | Ja tota:, sit ne kamat pitäs ne (.) seinän jämät pitäs siirtää sinne lavaan. |
| 2 | (.) | |
| 3 | V: | Aha. |
| 4 | S: | nJoo. |
| 5 | V: | Just. |
| 6 | S: | Mm:. |
| 7 | V: | Tota noin nin, No ↓joo. (.) Eli ne pitää siis ↓kantaa. |
| 8 | S: | Ne pi↑tää kantaa. |
| 9 | V: | Joo. (p) |
| 1 | M: | Missä sää oot. |
| 2 | S: | Mä ajan Virroille just. |
| 3 | M: | Aijaa. (.) Mitä t- Onks teil tänä viikonloppuna jotai vai. |
| 4 | S: | Joo ja sit me ollaan mökil yötä ja. |
| 5 | M: | Just, |
| 6 | S: | .mth |
| 7 | M: | Vai semmosta. No ei sit mitää mää aattelin vaan – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä