Vähän tutkittu dialogipartikkeli on just(iinsa), joka esiintyy myös kahdentuneena just just sekä partikkeliketjuissa nii just, just nii ja just joo. Yksin vuoron muodostaessaan se toimii kuittauksena, osoittamassa, että puhuja katsoo saaneensa riittävästi tietoa. Esimerkissä (a) on kyse kutsusta talkoisiin. Puhuja V kuittaa saamansa tiedon riittäväksi rivillä 5, minkä jälkeen hän tekee asiasta päätelmänsä (r. 7). Vastaavasti esimerkissä (b) puhuja M osoittaa rivillä 5 ymmärtävänsä, ettei S ole tavoitettavissa, ja selittää sitten, miksi oli soittanut.
| 1 | S: | Ja tota:, sit ne kamat pitäs ne (.) seinän jämät pitäs siirtää sinne lavaan. |
| 2 | (.) | |
| 3 | V: | Aha. |
| 4 | S: | nJoo. |
| 5 | V: | Just. |
| 6 | S: | Mm:. |
| 7 | V: | Tota noin nin, No ↓joo. (.) Eli ne pitää siis ↓kantaa. |
| 8 | S: | Ne pi↑tää kantaa. |
| 9 | V: | Joo. (p) |
| 1 | M: | Missä sää oot. |
| 2 | S: | Mä ajan Virroille just. |
| 3 | M: | Aijaa. (.) Mitä t- Onks teil tänä viikonloppuna jotai vai. |
| 4 | S: | Joo ja sit me ollaan mökil yötä ja. |
| 5 | M: | Just, |
| 6 | S: | .mth |
| 7 | M: | Vai semmosta. No ei sit mitää mää aattelin vaan – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä