Omanlaisensa fokuspartikkelien ryhmän muodostavat yleiskielen juuri ja nimenomaan sekä puhutun kielen just, justiinsa. Niiden perustehtävänä on korostaa jonkin kontekstissa jo ilmeisen seikan identiteettiä (a). Keskeinen ero vain-partikkeliin on se, että kun vain-partikkelin sisältävä lause väittää fokuksen identiteetin yksiselitteiseksi, juuri-tyypin partikkelin sisältävä lause vain implikoi näin. Ero on erityisen selvä miksi-lauseessa (b) (» § 1688).
Partikkelit juuri ja nimenomaan liittyvät myös predikoivaan ilmaukseen. Jälkimmäisen merkitys ei aina ole eksklusiivinen vaan voi olla pelkästään tähdentävä ’varsinkin, etenkin’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet