Nollajohto eli konversio tarkoittaa uuden lekseemin muodostusta ilman morfologisen aineksen lisäystä. Sanavartalo säilyy samana, mutta sillä on eri tehtävä kuin lähtösanalla. Esimerkiksi vartaloltaan identtisen verbin ja substantiivin (esim. paini, tahto, säilö, kulu, tihku) suhde jäsentyy niin päin, että verbiä pidetään ensisijaisena ja substantiivia siitä motivoituvana eli nollajohdon tuottamana (paini-a → paini). Jäsennys perustuu rinnakkaisiin, semanttisesti yhtäläisiin teonnimijohdostapauksiin: vrt. paini-a > paini-minen. Olennaista nollajohdossa on se, että sanaparilla on semanttisesti yhteneviä rinnakkaistapauksia prototyyppisen johtamisen alueella.
Nollajohto on lähinnä nominien ja verbien välistä. Muissakin tapauksissa sanaluokaltaan kahtalaisen sanan, esim. substantiivin ja adjektiivin (kylmä, suomalainen), käyttöjen keskinäinen motivaatiosuunta voi olla havaittavissa eli toinen käyttö on toista ensisijaisempaa, mutta tätä ei yleensä pidetä johtosuhteena.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet