Nollajohto eli konversio tarkoittaa uuden lekseemin muodostusta ilman morfologisen aineksen lisäystä. Sanavartalo säilyy samana, mutta sillä on eri tehtävä kuin lähtösanalla. Esimerkiksi vartaloltaan identtisen verbin ja substantiivin (esim. paini, tahto, säilö, kulu, tihku) suhde jäsentyy niin päin, että verbiä pidetään ensisijaisena ja substantiivia siitä motivoituvana eli nollajohdon tuottamana (paini-a → paini). Jäsennys perustuu rinnakkaisiin, semanttisesti yhtäläisiin teonnimijohdostapauksiin: vrt. paini-a > paini-minen. Olennaista nollajohdossa on se, että sanaparilla on semanttisesti yhteneviä rinnakkaistapauksia prototyyppisen johtamisen alueella.
Nollajohto on lähinnä nominien ja verbien välistä. Muissakin tapauksissa sanaluokaltaan kahtalaisen sanan, esim. substantiivin ja adjektiivin (kylmä, suomalainen), käyttöjen keskinäinen motivaatiosuunta voi olla havaittavissa eli toinen käyttö on toista ensisijaisempaa, mutta tätä ei yleensä pidetä johtosuhteena.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä