Nollajohto eli konversio tarkoittaa uuden lekseemin muodostusta ilman morfologisen aineksen lisäystä. Sanavartalo säilyy samana, mutta sillä on eri tehtävä kuin lähtösanalla. Esimerkiksi vartaloltaan identtisen verbin ja substantiivin (esim. paini, tahto, säilö, kulu, tihku) suhde jäsentyy niin päin, että verbiä pidetään ensisijaisena ja substantiivia siitä motivoituvana eli nollajohdon tuottamana (paini-a → paini). Jäsennys perustuu rinnakkaisiin, semanttisesti yhtäläisiin teonnimijohdostapauksiin: vrt. paini-a > paini-minen. Olennaista nollajohdossa on se, että sanaparilla on semanttisesti yhteneviä rinnakkaistapauksia prototyyppisen johtamisen alueella.
Nollajohto on lähinnä nominien ja verbien välistä. Muissakin tapauksissa sanaluokaltaan kahtalaisen sanan, esim. substantiivin ja adjektiivin (kylmä, suomalainen), käyttöjen keskinäinen motivaatiosuunta voi olla havaittavissa eli toinen käyttö on toista ensisijaisempaa, mutta tätä ei yleensä pidetä johtosuhteena.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet