Olla-verbin potentiaalin yksikön 3. persoonan muoto esiintyy episteemisen partikkelin tavoin lie- tai lienee-asuisena merkityksessä ’ehkä’, ’kai’. Interrogatiivipronominin kanssa lie(nee) muodostaa kiteytyneen kokonaisuuden, jota nimitetään mikä lie x ‑rakenteeksi. On myös ajateltavissa, että lienee liittyy kysymyssanan jälkeen liitepartikkeliksi. Esimerkkejä nykykäytöstä:
Verbin potentiaalimuoto voi irrota verbin muusta paradigmasta ja esiintyä indikatiivi- ja konditionaaliverbillisissä lauseissa partikkelin tavoin (b). Kieltoverbin yhteydessä muoto liene esiintyy siten, että pääverbi on sekin kieltomuotoinen (c). Finiittiverbin jäljessä lienee käyttäytyy modaalipartikkelien tavoin (d).
Huom. Forsbergin (1998) mukaan leksikaalistuma partikkeliksi olisi murteissa syntynyt siten että partisiippimuoto (NUT-muoto) olisi jäänyt usein pois perfektiesiintymistä: se [ase] om minulla ollun nyt, mitähäl lie nelisenkymmentä vuotta (Kuhmo; mts. 270). Näin hänen mukaansa MI-pronomini + lie ”on alettu ymmärtää indefiniittiseksi pronominiksi tai adverbiksi”, esim. ja sit miul mitälie pantii korvii – – (Moloskovitsa; mts. 271).
Edellinen pykälä