Epäileviä ja haastavia kysymyksiä muodostetaan lausumanalkuisella vai-partikkelilla. Partikkeli voi liittyä joko lauseen tai lausekkeen muotoiseen jälkijäseneen (a) (vai-kysymyksistä » § 1701). Saman tulkinnan voi määräkontekstissa saada lausekekysymys varsinkin jos siinä on partikkeli muka (b). Partikkeliketjulla vai että ~ ettei alkava verbikysymys on puolestaan keino osoittaa vastaus kysymykseen itsestään selväksi (c).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
Affektiset konstruktiot ja keinot
Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus
§ 1714 Affektisen tulkinnan ehtoja
Pro-sanat affektisessa väitelauseessa
Verbialkuiset väitelauseet ja affektisuus
Imperatiivilauseen affektinen käyttö
Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä
Edellinen pykälä