Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Yleistä > Verbijohdosten ryhmiä > § 304 Johdostyyppien produktiivisuus lukumäärien valossa

§ 304 Johdostyyppien produktiivisuus lukumäärien valossa

Verbejä muodostavia johtimia on nelisenkymmentä. Ne vaihtelevat käyttöyleisyydeltään ja produktiivisuudeltaan. Kukin johdin ja sen vartalonloppuisena sisältävät verbit muodostavat morfologisen johdostyypin (» § 163). Taulukko 7 esittää verbien johdostyyppien ja niiden edustamien muottien lekseemimäärät Perussanakirjassa.

Taulukko 7: Verbien johdostyyppien lekseemimäärät Perussanakirjassa
Muuttamisjohdokset Muuttumisjohdokset Muuntelujohdokset
Johdin n Johdin n Johdin n
-tA- 430* -U- * -ele- 850
-ttA- 1000 -tU- 50* -ile- 400
-ittA- 160 -OitU- 200* -(i)Ctele- 100
-OittA- 20 -pU- 10 -skele- 50
-UttA- 400 -UtU- 500 -i- 200
-tUttA- 10* -VntU- 200 -ksi- 25
-tAttA- 5 -(i)stU- * -hti- 50
-stA- 100 -(i)ttU- * -O- 30
-istA- 150 -htU- 20 -ise- 100 (0)
-(e)ntA- 60 -ne- 150 -AhtA- 300
-(e)rtA- 50 -ksU- 10 -Aise- 150
-(e)ltA- 20     -AltA- 5
-A- : -t- 1000 (300)        
-Oi- 650 (325)        
-itse- 50        
Lukumäärät ovat pyöristettyjä. Lukumäärän korvaava tähti tarkoittaa, että lekseemimäärää on mahdoton ilmoittaa edes viitteellisesti esim. johdosten morfologisen monihahmotteisuuden tai johdostyypin produktiivisuuden vuoksi. Lukumäärän perässä oleva tähti tarkoittaa, että ilmoitettu määrä on viitteellinen tästä samasta syystä. Sulkuihin on merkitty varsinaisten, kantasanallisten johdosten määrä niissä verbimuoteissa, joissa kantasanattomien verbien osuus on tavallista suurempi.

Lekseemimäärän, johtimen jakauman, produktiivisuuden ja sanojen morfologisen läpinäkyvyyden perusteella jotkin johdostyypit ovat keskeisempiä kuin toiset. Vain muutama verbinjohdin on nykykielessä täysin epäproduktiivinen (-pU-, ‑AltA‑, -itse-). Verbijohdoksista voidaan johtaa toisia verbijohdoksia tiettyjen periaatteiden mukaisesti (» § 306).

Verbijohdoksen vokaalivartalo on kanoniselta hahmoltaan kolmitavuinen ja tA‑, U- tai (l)e-loppuinen. Nelitavuisia vartaloita on UttA-, OittA-, OitU-, UtU-, le- ja hti-loppuisissa sekä vierasperäisissä Oi-vartaloissa. Monitavuisten johdosverbien vartalon loppuvokaalina esiintyvät muut paitsi o ja ö. Kaksitavuisissa verbivartaloissa johdoksia on lyhyeen vokaaliin päättyvissä i-, O- ja U-vartaloissa sekä AA-vartaloisissa supistumaverbeissä.

Vartaloltaan kolmi- tai useampitavuiset verbit ovat aina johdoksen hahmoisia: myös kantasanattomilla monitavuisilla verbeillä (esim. odottaa, eltaantua) on jonkin morfologisen johdostyypin mukainen loppuäänteistö (vrt. läpinäkyvät johdokset korottaa, riitaantua). Johdosten morfologiset tyypit edustavat näin ollen sellaisia rakenteellisia muotteja, joihin voi kuulua muitakin kuin läpinäkyviä, kantasanallisia johdoksia ja myös tulla uusia tällaisia sanoja. Näitä sanoja yhdistävät johdostyyppiin paitsi fonologinen hahmo ja vartalonloppuinen johdinaines yleensä myös merkitys- ja syntaktiset seikat. (Käsitteistä sanahahmo ja muotti » § 147148.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot