Keskeinen partikkeleita koskeva rajausongelma on partikkelien erottaminen samassa funktiossa käytettävistä muista ilmauksista, etenkin fraasiutumista. Rakenteeltaan yksinkertaisista partikkeleista erottuvat päivittelyissä käytettävät ilmaukset, esim. jestas, voi (sentäs). Läheisesti päivittelyyn liittyvät myös hellittelyt kuten hellallettas ja torumiset kuten noh, soo soo, aiai. Näihin ilmauksiin pyrkii useimmiten liittymään muutakin ainesta kuin pelkkä interjektio, esim. lausekkeenkaltaisia ilmauksia kuten voi sun kanssas, voi yhden kerran.
Interjektion kaltaisiksi ovat niin ikään leksikaalistuneet monet tervehdykset. Tervehdykset eivät asetu lauserakenteen kiinteäksi osaksi, vaan esiintyvät rituaalistuneissa puheen osissa joko yksin lausumaa muodostavina tai yhdessä puhuttelusanan kanssa (» § 1021).
Voimasanoja voi pitää interjektioina silloin, kun niillä on samankaltainen affektinen tehtävä. Samasta funktiosta ei kuitenkaan välttämättä ole seurausta sanojen sanaluokka-asemalle (» § 1725 – x).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana
Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä
Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä
Edellinen pykälä