Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Yleistä > Verbinjohdinten tehtävistä > Kantasanana nomini > § 308 Nominikantaisten verbien merkityksistä

§ 308 Nominikantaisten verbien merkityksistä

Jokseenkin mistä hyvänsä substantiivista tai adjektiivista voi periaatteessa johtaa verbin, ei kuitenkaan kaikista yhdyssanoista. Valtaosa verbinjohtimista voi liittyä nominikantaan eli toimia nominin verbistimenä. Tällaisen johdosverbin merkitys riippuu niin johtimesta, kantanominista kuin käyttöyhteydestäkin.

Nominin verbistyksiin eli nominikantaisiin verbeihin kuuluu ensinnäkin muuttamisjohdoksia kuten hidastaa, vaahdottaa (a) (» § 317) ja muuttumisjohdoksia kuten puuroutua, vilkastua (b) (» § 337). Lisäksi keskeinen ryhmä ovat merkitykseltään essentiaaliset johdokset, jotka ovat useimmiten intransitiivisia ja le- tai Oi-johtimisia, esim. köyhäillä, synkistellä, häiriköidä, kipparoida, sairastaa (c). Niiden subjekti on tyypillisesti ihmistarkoitteinen, ja verbi ilmaisee olemista tai toimimista kantasanan tarkoitteena tai tilassa, jota kantasana tarkoittaa tai jossa kantasanan tarkoite on keskeisesti mukana. Esimerkkien (a–c) verbit ovat kerrallisia, tilapäisiä muodosteita ja havainnollistavat näiden verbiryhmien karttuvuutta.

(a)
aurinkoistaa ’tehdä aurinkoiseksi’ (sl), huoneuttaa ’muuttaa huoneiksi’ (L), lenkittää ’käyttää (koira) lenkillä’ (L), ikkunoida ’varustaa ikkunoilla’ (L), vinylöidä ’tehdä vinyyliäänilevy’ (L)
(b)
junttiutua ’muuttua juntiksi’ (L), kalaistua ’muuttua kalaiseksi’ (L), patsastua ’muuttua patsaan kaltaiseksi, jäykistyä’ (K), medioitua ’joutua mediaan (joukkoviestimiin), tulla median käyttäjäksi’ (l, a, L)
(c)
-le-: sinkkuilla ’olla sinkku(na), käyttäytyä kuin sinkku’ (E), prätkäillä ’ajaa moottoripyörällä’ (L), hauskailla ’pitää hauskaa’ (L) | -Oi-: kännyköidä ’soittaa kännykällä, käyttää kännykkää’ (E, L), meklaroida ’toimia meklarina’ (skt), ärhäköidä ’olla ärhäkkä(nä)’ (L) | Muu johdin: sijaistaa ’toimia sijaisena’ (E, sl), solisteerata ’toimia solistina’ (L, E), tangota ’tanssia tangoa’ (L, TV)

Nominikantaisista verbeistä varsinkin le-johdosten merkityksenmuodostus on hyvin vapaata; esim. merkitykseltään vakiintuneella johdoksella voi olla muunkinmerkityksistä käyttöä: Tanskassa saa sikailla [’käyttää sianlihaa’] halvalla (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot