Jokseenkin mistä hyvänsä substantiivista tai adjektiivista voi periaatteessa johtaa verbin, ei kuitenkaan kaikista yhdyssanoista. Valtaosa verbinjohtimista voi liittyä nominikantaan eli toimia nominin verbistimenä. Tällaisen johdosverbin merkitys riippuu niin johtimesta, kantanominista kuin käyttöyhteydestäkin.
Nominin verbistyksiin eli nominikantaisiin verbeihin kuuluu ensinnäkin muuttamisjohdoksia kuten hidastaa, vaahdottaa (a) (» § 317) ja muuttumisjohdoksia kuten puuroutua, vilkastua (b) (» § 337). Lisäksi keskeinen ryhmä ovat merkitykseltään essentiaaliset johdokset, jotka ovat useimmiten intransitiivisia ja le- tai Oi-johtimisia, esim. köyhäillä, synkistellä, häiriköidä, kipparoida, sairastaa (c). Niiden subjekti on tyypillisesti ihmistarkoitteinen, ja verbi ilmaisee olemista tai toimimista kantasanan tarkoitteena tai tilassa, jota kantasana tarkoittaa tai jossa kantasanan tarkoite on keskeisesti mukana. Esimerkkien (a–c) verbit ovat kerrallisia, tilapäisiä muodosteita ja havainnollistavat näiden verbiryhmien karttuvuutta.
Nominikantaisista verbeistä varsinkin le-johdosten merkityksenmuodostus on hyvin vapaata; esim. merkitykseltään vakiintuneella johdoksella voi olla muunkinmerkityksistä käyttöä: Tanskassa saa sikailla [’käyttää sianlihaa’] halvalla (L).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä