Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttumisjohdokset > Verbikantaiset muuttumisjohdokset > § 336 Automatiivisia johdoksia ja johdospassiivi

§ 336 Automatiivisia johdoksia ja johdospassiivi

Merkitykseltään automatiivisen johdoksen subjektitarkoitteella on usein patientin piirteitä, ja sikäli verbi-ilmaus edustaa monipersoonaista passiivia ja sitä voidaan nimittää johdospassiiviksi (» § 13441346). Kantaverbin ilmaisema teko tai toiminta kuvataan tilanteessa toimimattomana olevan entiteetin kannalta ja siihen ulkoapäin kohdistuvana (a). Muutoksen aiheuttaja tai syy jää useimmiten ilmaisematta, mutta voi myös edustua adverbiaalina (b). Johdospassiivilla voidaan ilmaista myös modaalisuutta (c) (» § 1346 huom. 2).

(a)
köysi kiristyy vrt. x kiristää köyttä ~ köyden
 
Äidin vatsalihakset treenaantuvat tässä liikkeessä. (L) | Lohduttuuko suomalaiskatsoja huomatessaan, että Englannissakin tehdään joskus vaatimatonta viihdettä? (L) | Puhdista tuulilasi sisäpuolelta, ettet häikäisty pahasti ajaessasi vastavaloon. (L)
(b)
Joskus mökit hautautuvat kokonaan lumeen. (l) vrt. lumi hautaa mökit | Henkilöauto murskaantui törmäyksessä rekan alle. (l) vrt. rekka murskasi henkilöauton | Peilit säätyvät sähköllä – –. (l) vrt. sähkö säätää peilit | Toisena biisinä kuultiin River deep, mountain high, johon pakkautui mieletön määrä energiaa myös illan bändin toimesta. (L) vrt. illan bändi pakkasi energiaa
(c)
Kielikuvat ja symbolit – – yleensä kääntyvät vaivattomasti kohdekieleen, päinvastoin kuin runomitat ja riimit. (L) | Tallinnaan on matkaa 186 kilometriä, ja se taittuu joko bussilla tai junalla. (L)

Tällaisen monipersoonaisen passiivin käyttömotivaatio on samankaltainen kuin taivutuksen yksipersoonaisen passiivin (» § 13151331), mutta johdos antaa enemmän tilaa aiheutussuhteiden erilaisille tulkinnoille (d). Taivutuksen passiivimuodossa subjektiargumenttia edustaa jokseenkin poikkeuksetta ihminen, joskin spesifioimaton, kun taas johdospassiivi jättää täsmentämättä myös sen, onko tilanteessa ylipäätään mukana agenttia tai muuta aiheuttajaa. Toisaalta jossain käyttöyhteydessä muutoksen aiheuttaja voi olla hyvinkin yksiselitteisesti pääteltävissä (e).

(d)
Yksipers. passiivi: Ovi avattiin. ’joku avasi oven’
Johdospassiivi: Ovi avautui. ’joku ~ eläin ~ tuuli ~ sähkösilmä ~ ovikoodi tms. avasi oven ~ ovi avautui itsestään’
(e)
Niin ja neiti Holopaisen kannattaa lukea vuokrasopimus todella huolellisesti. Jos tulee häiriöitä, niin sopimus purkautuu. (k) | Muutosta on neljä päivää, tavarat ovat vasta asettumassa paikalleen – –. (L)

Johdospassiivissa (a–e) on keskiössä subjektin tarkoite, jota muutos koskee. Ilmauksessa korostuu tulos eikä toiminta, ja aiheutus‑, syy- ja vastuusuhteet samoin kuin tilanteen aikapaikkainen sijoittuminen jäävät taka-alalle, vaikka toiminnan suorittaja olisikin ihminen. Tällaisia U-johdoksia suositaan mm. lehtiotsikoissa, jolloin sisältö voi täsmentyä varsinaisesta tekstistä (f). Johdos voi myös motivoitua sitä tekstissä edeltävästä kantaverbistään (g).

(f)
Bussit puhdistuvat vuorojen välillä [otsikko] ¶ Partiot puhdistavat busseja tarpeen mukaan – –. [teksti] (L)
(g)
Jouluaaton Helsingin Sanomissa dosentti Klaus Mäkelä ja kirjailija Pentti Holappa yrittävät käynnistää aparaattia nimeltä ”älymystön keskustelu”. Mahtaneeko käynnistyä? (L)

Huom. Samanlainen suhde kuin passiivia edustavalla U-johdoksella ja sen transitiivisella kantaverbillä (esim. puhdistua puhdistaa tai piirtyäpiirtää) voi olla muunlaisella intransitiiviverbillä ja siitä johdetulla kausatiivisella verbillä:

 
Puukko heilui Imatralla (L) vrt. joku heilutti puukkoa Imatralla | Viimeiset Suomessa valmistetut Bona-purkit tyhjenevät lasten suihin vuoden vaihteessa. (L) vrt. tyhjentää

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot