Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modukset > Modus, tempus ja lausetyyppi > § 1590 Modukset ja niiden suhde modaalisuuden lajeihin

§ 1590 Modukset ja niiden suhde modaalisuuden lajeihin

Verbin moduksia ovat imperatiivi, indikatiivi, konditionaali ja potentiaali. Modukset ilmaisevat deonttista (imperatiivi) ja episteemistä (potentiaali ja konditionaali) modaalisuutta. Konditionaalilla on eniten muutakin kuin puhtaasti modaalista käyttöä. Modus- ja tempustunnus sijaitsevat verbin taivutusmuodossa samalla kohden (» § 105). Vain tunnusmerkittömällä moduksella eli indikatiivilla on imperfektimuoto. Konditionaalilla, potentiaalilla sekä jussiivilla on kaksi tempusta: preesens (ratkeaisi, ratkennee, ratketkoon) ja perfekti (olisi ratkennut, lienee ratkennut, olkoon ratkennut). (Konditionaalin preesensistä tapahtumahetken suhteen myöhempää ajankohtaa ilmaisevana tapauksissa tyyppiä Oli ehdittävä valmiiksi ennen kuin äiti tulisi (k) » § 1472.)

Näillä muilla moduksilla on lisäksi muitakin kieliopillisia rajoituksia. Kaikista verbeistä ei voi muodostaa imperatiivia. Tällaisia ovat ensinnäkin modaaliverbit ja nesessiiviset verbiliitot, vrt. *taida mennä, *täydy osata (» § 1565, 15811583). Rajoitus selittyy yhtäältä nesessiivirakenteen subjektin genetiivimuotoisuudesta, toisaalta verbin leksikaalisesta merkityksestä.

Indikatiivi on mahdollista nähdä modaalisella asteikolla siten, että se ilmaisee kategorisen väitteen. Indikatiivimuotoinen väite ilmaisee jopa suurempaa episteemistä varmuutta tai deonttista velvoitetta kuin sellainen lausuma, jossa on välttämättömyyttä osoittava modus tai muu modaalinen keino. Väitelause Sinä syöt nyt sen puuron sisältää ehdottomamman velvoitteen kuin vastaava imperatiivilause Syö se puuro, koska se esittää asiaintilan ikään kuin totena, toteutuvana.

Indikatiivilla on kaikki tempukset, ja indikatiivin menneen ajan tempusvaihtoehdoilla voidaankin ilmaista evidentiaalisuuden asteita: imperfekti ilmaisee ensi käden tietoa, perfekti päättelyä ja pluskvamperfekti myös toisen käden tietoa (» § 1496). Varma tieto, kuulopuhe ja päätelmä voidaan siis tarvittaessa erottaa toisistaan tempuksilla:

 
Varkaat saivat saaliikseen huomattavan määrän vanhaa tavaraa ja antiikkia pälkäneläisestä omakotitalosta viikonvaihteen aikana. Äimälän tien varrella sijaitsevaan omakotitaloon oli murtauduttu oven kautta ja sisältä oli viety mm. vanhoja kaapistoja ja rukki. Murto on tapahtunut 30.9.–2.10. välisenä aikana. (l)

Imperatiivimuodon funktiona on tehdä lauseesta käsky. Koska käskyyn sisältyy velvoituksen merkitys, se kuuluu deonttisen modaalisuuden piiriin. Konditionaalin merkitykseen taas kuuluu mahdollisuus, joka on kuitenkin varsin eriluonteista kuin muilla modaalisuuden ilmaisukeinoilla (» § 15921596): asiaintilaa ei tarkastella todenmukaisena vaan puhujan tahdosta tai mielikuvituksesta riippuvana, vaihtoehtoisuutena. Potentiaali sen sijaan ilmaisee yleiskielessä yksiselitteisesti episteemistä mahdollisuutta (» § 1597). Verbin modusten modaalinen käyttö voidaan tiivistää asetelman 187 esittämällä tavalla.

Asetelma 187: Modukset ja modaalisuus

Imperatiivi: deonttinen modaalisuus

 
Tule ~ Tulkaa meille. | Huolehtikoot itse itsestään. | Älkää puhuko.

Konditionaali: asiaintila vaihtoehtona

 
Ottaisin tuon sinisen. | Etelätuuli veisi loputkin jäät. | Kuvitellaan, että tässä olisi penkki. | Lopullisena suunnitelmana se olisi vajavainen. | Hyppäisin jos uskaltaisin. | Tekisitkö palveluksen. | Et puhuisi tästä muille.

Potentiaali: episteeminen modaalisuus

 
Asia ratkennee huomenna. | Asiasta päätettäneen piakkoin. | He eivät liene osanneet tulla. | Lieneekö edes totta? | Varannette mukaan tasarahan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot