SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliset adverbit ja partikkelit > Epävarmuuden ja mahdollisuuden partikkeleita > Partikkelit ehkä, kai ja kenties > § 1603 Mahdollisuuden ja todennäköisyyden
ilmaisimia
§ 1603 Mahdollisuuden ja todennäköisyyden
ilmaisimia
Mahdollista ja todennäköistä asiaintilaa
osoittavat partikkelit ehkä, kai ja kenties ovat
lähimerkityksisiä: niiden erot ovat osin distributionaalisia, osin
tyylillisiä. Usein evidentiaalisissa yhteyksissä esiintyy näiden
lähisynonyymi varmaan(kin).
Ehkä voi
esiintyä koko lausetta kommentoimassa, jolloin se sijaitsee tyypillisesti lauseen
alussa tai verbin jäljessä (a), tai se liittyy johonkin osaan lauseesta,
esim. yksittäiseen sanaan tai lausekkeeseen (b). Etenkin jälkimmäisissä
tapauksissa modaalipartikkeli käyttäytyy syntaktisesti fokuspartikkeleiden
tavoin (» § 839).
(a)
Eurooppalaisten
kielten lisäksi pitäisi ehkä myös olla mahdollista
opettaa kiinaa, japania ja arabiaa – –. (l)
| Ehkä se sai uuden kodin, ehkä pääsi
hengestään. (k) | Tuntuma ihoon
voi kadota, jolloin palomies voi mennä ehkä liian
kuumaan tilaan. (l) | Jalkapalloilija
Eric Cantona ei ehkä potki jalkapalloa ammatikseen
enää ikinä elämänsä aikana. (l)
(b)
En tarvinnut
mitään, enkä halunnut, paitsi [ehkä ne kävelyt]. (k)
| Nyt viikkoa myöhemmin samaan aikaan samalla kanavalla
on vuorossa Ericen [ehkä vielä hienompi] filmi, 1983
valmistunut Etelä – –. (l)
Partikkeli kenties on
käytöltään ja merkitykseltään jokseenkin samankaltainen kuin ehkä,
mutta tyyliltään kirjallisempi (» § 1601
taulukko 16). Se liittyy
usein rinnasteisen lausekkeen jälkiosaan (c).
(c)
Kuntia pelottaa
myös se, että valtionosuuksia kenties leikataan
nykyhallituksen tekemiä päätöksiä enemmänkin. (l)
| Ne ovat seisseet paikallaan satoja vuosia, kenties vuosituhansia. (k)
| Vammalan sairaala ottaa ensimmäisenä Suomessa ja kenties Pohjoismaissakin
käyttöön hypnoosin synnytyksessä. (l)
Modaalinen partikkeli kai (~ kaiketi)
merkitsee lauseen ilmaiseman asiaintilan puhujan subjektiiviseksi
arveluksi tai oletukseksi jonkin asian todennäköisyydestä (d). Väitelause,
jossa on kai-partikkeli, tulkitaan kysyväksi
etenkin kun verbi on 2. persoonassa; interrogatiivimuotoisissa lauseissa kai ei
ole mahdollinen (e). Näissä tapauksissa sen synonyymina esiintyy
partikkeli varmaan. Kai esiintyy
usein kielteisissä yhteyksissä; ilmauksen ei kai merkitys
on suunnilleen ’tuskin’ (f). Vastaavasti myönteisissä arveluissa
esiintyvät usein lauseenalkuiset yhdyspartikkelit kyllä kai ’varmaankin’
ja totta kai ’ilman muuta’ (g) (» § 1608).
(d)
”Ei siitä
hyödy, mutta kai siitä jotakin on oppinut”,
Jouko sanoo. (l) | Mutta mä en sit tiedä
kosk mä tuun, kai mä tuun sit joskus kymmene
yhdentoista aikaa. Ehkä. Varmaa yhdeltoist
myöhäsintää. (p) | Sielki [Adlonissa] on
(.) on kai tanssia. (p)
(e)
Ainoat lapset
kasvavat usein kummallisiksi, kai sinä sen
tiedät? | Ruoan kanssa te kai juotte
viiniä? (k) vrt. *Juotteko kai viiniä?
| Muistat kai Tuula Tillaeuksen, joka
voitti laulukisoja jo 60-luvulla? (l)
(f)
Se 80-luvun
tasohan oli kuplatalouden aikaa, aivan epätodellista maailmaa. Ei
kai kukaan kaipaa sinne takaisin? (l)
| Et kai epäile jotain sairautta? (k)
(g)
Casanova mielletään
komeaksi ja tummaksi. Mutta kyllä kai hän voi
olla kalju ja mahakaskin, ainakin varakas. (l)
| Totta kai langat täytyy olla valmentajan
käsissä, – –. (l)
Edellinen pykälä