Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiiviset johdokset > § 356 Puhuttelujohdokset: herroitella, neiditellä, tytötellä

§ 356 Puhuttelujohdokset: herroitella, neiditellä, tytötellä

Puhuttelujohdokset ovat (i)ttele-johtimisia verbejä, joilla kuvataan tietyn substantiivin tai pronominin käyttämistä puhuteltavan tai puheenalaisen nimittämiseen. Kyseinen puhuttelusana on verbijohdoksen kantasanana (rouvitella ’sanoa rouvaksi’ < rouva). Puhuttelujohdosten ilmaisema toiminta on perusluonteeltaan toistuvaa, habituaalista, mutta niillä voi kuvata myös kerrallista puhuttelua.

 
Substantiivikantaisia: herroitella, neiditellä, seditellä, tytötellä (PS), liisoitella ’kutsua Liisaksi’ (E), pojitella (skt) | Pronominikantaisia: sinutella, teititellä (< te : murt. teitti-)
 
Hän oli alun perin sinutellut tyttöä, ja tämä oli tohtoritellut. (K) | – Älä äidittele minua, Irja sanoi. – Minä en ole sinun äitisi. (k) | Presidentti Tarja Halosta eivät Ruotsin vierailun muumimammoittelut haitanneet. (L)

Kantasanasta riippuen johdoksen ilmaisema puhuttelu voi olla myös haukkumista:

 
homotella (L, TV), huoritella, ämmitellä (skt), ryssitellä (L, E), vinosilmitellä (K), neekerittely (E)

Puhuttelujohdokset ovat karttuva, mutta eivät lekseemimäärältään suuri ryhmä. Johdinainesta edeltää i, jos kantana on A- tai e-vartalo, ja kantavartalo on tällöin samanasuinen kuin monikkovartalossa (herro-itel-la, nais-itel-la). Muista (i)ttele-johdoksista (» § 361) poiketen puhuttelujohdoksen kantavartalo voi olla kolmitavuinenkin (tohtori-tel-la) tai yhdyssana (muumimammo-itel-la).

Huom. Jossain määrin puhuttelujohdosten kaltaisia ovat seuraavanlaiset (i)Ctele-verbit: harmitella, kauhistella, kummastella, liioitella, onnitella, pahoitella, päivitellä, sadatella, surkutella, vähätellä. Ne eivät kuvaa niinkään tietyn sanan käyttöä kuin tämän kantanomininsa tarkoittaman asian asenteellista kohdistamista tai yhdistämistä puheenalaiseen (vrt. suhtautumisjohdokset kuten kummeksua, väheksyä » § 350).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot