Puhuttelujohdokset ovat (i)ttele-johtimisia verbejä, joilla kuvataan tietyn substantiivin tai pronominin käyttämistä puhuteltavan tai puheenalaisen nimittämiseen. Kyseinen puhuttelusana on verbijohdoksen kantasanana (rouvitella ’sanoa rouvaksi’ < rouva). Puhuttelujohdosten ilmaisema toiminta on perusluonteeltaan toistuvaa, habituaalista, mutta niillä voi kuvata myös kerrallista puhuttelua.
Kantasanasta riippuen johdoksen ilmaisema puhuttelu voi olla myös haukkumista:
Puhuttelujohdokset ovat karttuva, mutta eivät lekseemimäärältään suuri ryhmä. Johdinainesta edeltää i, jos kantana on A- tai e-vartalo, ja kantavartalo on tällöin samanasuinen kuin monikkovartalossa (herro-itel-la, nais-itel-la). Muista (i)ttele-johdoksista (» § 361) poiketen puhuttelujohdoksen kantavartalo voi olla kolmitavuinenkin (tohtori-tel-la) tai yhdyssana (muumimammo-itel-la).
Huom. Jossain määrin puhuttelujohdosten kaltaisia ovat seuraavanlaiset (i)Ctele-verbit: harmitella, kauhistella, kummastella, liioitella, onnitella, pahoitella, päivitellä, sadatella, surkutella, vähätellä. Ne eivät kuvaa niinkään tietyn sanan käyttöä kuin tämän kantanomininsa tarkoittaman asian asenteellista kohdistamista tai yhdistämistä puheenalaiseen (vrt. suhtautumisjohdokset kuten kummeksua, väheksyä » § 350).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä