Puhuttelujohdokset ovat (i)ttele-johtimisia verbejä, joilla kuvataan tietyn substantiivin tai pronominin käyttämistä puhuteltavan tai puheenalaisen nimittämiseen. Kyseinen puhuttelusana on verbijohdoksen kantasanana (rouvitella ’sanoa rouvaksi’ < rouva). Puhuttelujohdosten ilmaisema toiminta on perusluonteeltaan toistuvaa, habituaalista, mutta niillä voi kuvata myös kerrallista puhuttelua.
Kantasanasta riippuen johdoksen ilmaisema puhuttelu voi olla myös haukkumista:
Puhuttelujohdokset ovat karttuva, mutta eivät lekseemimäärältään suuri ryhmä. Johdinainesta edeltää i, jos kantana on A- tai e-vartalo, ja kantavartalo on tällöin samanasuinen kuin monikkovartalossa (herro-itel-la, nais-itel-la). Muista (i)ttele-johdoksista (» § 361) poiketen puhuttelujohdoksen kantavartalo voi olla kolmitavuinenkin (tohtori-tel-la) tai yhdyssana (muumimammo-itel-la).
Huom. Jossain määrin puhuttelujohdosten kaltaisia ovat seuraavanlaiset (i)Ctele-verbit: harmitella, kauhistella, kummastella, liioitella, onnitella, pahoitella, päivitellä, sadatella, surkutella, vähätellä. Ne eivät kuvaa niinkään tietyn sanan käyttöä kuin tämän kantanomininsa tarkoittaman asian asenteellista kohdistamista tai yhdistämistä puheenalaiseen (vrt. suhtautumisjohdokset kuten kummeksua, väheksyä » § 350).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä