Kieliopillisten sijojen merkitys liittyy rajattuuteen ja määräisyyteen (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi) tai rajaamattomuuteen ja epämääräisyyteen (partitiivi); genetiivi ilmaisee lisäksi spesifisesti omistussuhdetta. Nämä sijat ovat vakiintuneet myös osaksi monia kiteytyneitä ilmaustyyppejä ja sanontoja, joissa sijan erillistä merkitystä on vaikea spesifioida.
Kuten taulukosta 13 ilmenee, nominatiivi on ylivoimaisesti yleisimmin käytetty subjektin sija (lähes 90 %), ja predikatiivinkin sijana se on tavallisin (n. 60 %). Objektin yleisin sija taas on partitiivi (n. 58 %).
| Subjekti | Objekti | Predikatiivi | ||||||||||
| HKV | Parole | HKV | Parole | HKV | Parole | |||||||
| % | n | % | n | % | n | % | n | % | n | % | n | |
| NOM | 89 | 5586 | 85,0 | 17668 | 21 | 761 | 24,8 | 3315 | 58 | 835 | 63,8 | 2827 |
| GEN | 4 | 241 | 7,2 | 1489 | 20 | 718 | 18,4 | 2454 | 0 | 6 | 0,3 | 13 |
| AKK | 1 | 29 | 0,8 | 108 | ||||||||
| PAR | 7 | 466 | 7,8 | 1631 | 58 | 2049 | 56,0 | 7465 | 41 | 592 | 35,9 | 1589 |
| Yht. | 6293 | 20788 | 3557 | 13342 | 1433 | 4429 | ||||||
| HKV-korpuksessa on mm. sanomalehti- ja tietokirjatekstejä (HKV 1980), samoin Parole-aineistossa (» § 1227). |
Huom. Helasvuon (2001a) keskusteluaineiston nominatiivisijaisista NP:istä (n = 986) valtaosa (n. 63 %) on subjektina. Muut esiintymät ovat yksinäisiä tai ”vapaita” NP:itä (n. 10 %, esim. Tää ruuanlaitto, tää kyllä joskus vähä rassaa (P); » § 1018), eksistentiaalilauseen NP:itä (8 %), objekteja (n. 5 %) ja muita (n. 7 %).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä