Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset > Lausekekysymys ja fokusointi > § 1690 Fokusoitu ja fokusoimaton lausekekysymys

§ 1690 Fokusoitu ja fokusoimaton lausekekysymys

Lausekekysymykset eroavat toisistaan siinä, onko kysymysliitteellinen jäsen kysymyksen fokus vai ei. Teeman edellä sijaitessaan se on kysymyksen fokus:

 
Fokus Teema  
Huomennako se tulee?
Sitä kissaako ne siellä vieläkin parkuvat?
Sekö meidän väliin on tullut?

Tällainen fokusoitu lausekekysymys koskee sitä, hyväksytäänkö lauseen sisältö nimenomaan kysymysliitteellisen jäsenen osalta. (Vastaavista deklaratiivilauseista » § 13821384.) Asia siis pätee tai ei päde tämän lausekkeen ilmaisemaan sisältöön ja vain siihen.

Toiseksi kysymysliite voi liittyä subjektiin tai muuhun teemana olevaan lausekkeeseen, jolloin lauseen sanajärjestys on sama kuin vastaavassa neutraalijärjestyksisessä deklaratiivilauseessa. Kysymysliitteellinen lauseke ei tällöin välttämättä toimi fokuksena; rakennetyyppiä voi sanoa fokusoimattomaksi lausekekysymykseksi.

 
Teema  
Sinäkö olet lähdössä Italiaan?
Sinullako alkaa huomenna loma?

Fokusoidulle lausekekysymykselle on ominaista verbiloppuinen sanajärjestys (» § 13901391):

 
Museokadullako sinä sen sanoit asuvan? – Niin. (k) | Ansallako sinä ny kortteeria pirät? (k)

Fokusoitu ja fokusoimaton kysymyslause eivät kuitenkaan välttämättä eroa sanajärjestykseltään, vaan ero tehdään prosodisesti: fokusoidussa kysymyslauseessa painotetaan kysyttävää jäsentä. Vastauksena kysymyksen osan toisto osoittaa, että kysymys on tulkittu fokusoiduksi, mutta muutkin vaihtoehtokysymyksen minimivastaukset ovat mahdollisia:

 
Fokusoitu: Siirikö on lähdössä Italiaan? – Siiri. ~ Niin. ~ Joo.
Fokusoimaton: Siirikö on lähdössä Italiaan? – Niin. ~ Joo.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot