Lausekekysymykset eroavat toisistaan siinä, onko kysymysliitteellinen jäsen kysymyksen fokus vai ei. Teeman edellä sijaitessaan se on kysymyksen fokus:
| Fokus | Teema | |
| Huomennako | se | tulee? |
| Sitä kissaako | ne | siellä vieläkin parkuvat? |
| Sekö | meidän väliin | on tullut? |
Tällainen fokusoitu lausekekysymys koskee sitä, hyväksytäänkö lauseen sisältö nimenomaan kysymysliitteellisen jäsenen osalta. (Vastaavista deklaratiivilauseista » § 1382 – 1384.) Asia siis pätee tai ei päde tämän lausekkeen ilmaisemaan sisältöön ja vain siihen.
Toiseksi kysymysliite voi liittyä subjektiin tai muuhun teemana olevaan lausekkeeseen, jolloin lauseen sanajärjestys on sama kuin vastaavassa neutraalijärjestyksisessä deklaratiivilauseessa. Kysymysliitteellinen lauseke ei tällöin välttämättä toimi fokuksena; rakennetyyppiä voi sanoa fokusoimattomaksi lausekekysymykseksi.
| Teema | |
| Sinäkö | olet lähdössä Italiaan? |
| Sinullako | alkaa huomenna loma? |
Fokusoidulle lausekekysymykselle on ominaista verbiloppuinen sanajärjestys (» § 1390 – 1391):
Fokusoitu ja fokusoimaton kysymyslause eivät kuitenkaan välttämättä eroa sanajärjestykseltään, vaan ero tehdään prosodisesti: fokusoidussa kysymyslauseessa painotetaan kysyttävää jäsentä. Vastauksena kysymyksen osan toisto osoittaa, että kysymys on tulkittu fokusoiduksi, mutta muutkin vaihtoehtokysymyksen minimivastaukset ovat mahdollisia:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset
Vaihtoehtokysymysten polaarisuus
§ 1694 Myönteisesti ja kielteisesti suuntautuvat kysymykset
§ 1695 Kielteisesti suuntautuva eikö-kysymys
Edellinen pykälä