Monikkosanat (plurale tantum ’vain monikolliset’ ‑sanat) ovat yhtä kokonaisuutta tarkoittavia monikkomuotoisia sanoja. Varsinaiset monikkosanat kuten häät, silmälasit esiintyvät yksikössä vain yhdyssanan alkuosana: hääjuhla, silmälasiliike; kasvonpiirre, silmälasinkehykset (» § 419). Lisäksi on substantiiveja, joilla on tavanomainen yksikkö- ja monikkoparadigma, mutta joita voi monikossa käyttää monikkosanojen tapaan. Tällöin ne tarkoittavat osista koostuvia kokonaisuuksia, joista puhutaan osia erittelemättä, esim. jalat, silmät, hiukset, sukat, portaat. Se että monikkosanat tarkoittavat jaottomia kokonaisuuksia, ilmenee myös niiden tarkoitteiden laskettavuudesta: kahdet häät, kolmet sukat.
Monikkosanat (» asetelma 97) merkitsevät vaatteita, välineitä tai ruumiinosia, jotka sisältävät kaksi samanlaista osaa, ja mahdollisesti useammastakin osasta koostuvia entiteettejä. Lisäksi monikkosanat tarkoittavat mm. juhlia tai muita järjestettyjä tilaisuuksia, joissa on yleensä useita osallistujia, tai tietynlaisia jaksoja kuten kuukautiset, vaihdevuodet. Monikollisiksi kiteytyneitä ovat jäähyväiset ja terveiset.
Kaksi samanlaista osaa sisältäviä entiteettejäfarkut, haalarit,
housut, shortsit, sukkikset; bikinit, (rinta)liivit; olkaimet; kalvosimet; hohtimet,
sakset, silmälasit; (kanto)paarit, nojapuut, suitset, sukset, tikkaat;
aivot, kasvot, keuhkot, kidukset, kivekset, munuaiset, sieraimet;
vanhemmat Useammasta osasta koostuvia entiteettejäkamppeet, kuteet,
rippeet | sisarukset, kaverukset, ystävykset;
kaksoset, neloset; verhot, urut; tuliaiset, viemiset; nokoset; myötäjäiset,
tukiaiset Tilaisuuksia tai jaksojaarpajaiset,
avajaiset, bileet, hautajaiset, häät, lakkiaiset, läksiäiset, maistiaiset,
markkinat, myyjäiset, naamiaiset, olympialaiset, penkkarit, polttarit,
päättäjäiset, ristiäiset, talkoot, tanssiaiset, tupaantuliaiset,
vaalivalvojaiset, varpajaiset, vihkiäiset, virkaanastujaiset, ylioppilaskirjoitukset;
kuukautiset, vaihdevuodet |
Koska monikkosanat ovat muodoltaan monikollisia, niiden määrite samoin kuin lauseen finiittiverbi ovat monikossa. Silti niillä viitataan yhteen jakamattomaan kokonaisuuteen. (» § 1275.)
Monikkosanaa luonnehtivalla predikatiivilla on kaksi sijavaihtoehtoa (» § 948). Kun monikkosanan tarkoite esitetään yhtenä kokonaisuutena, predikatiivi on monikon nominatiivissa. Samoin käyttäytyvät monikkosanoina sellaiset sanat kuin kädet, jalat, kengät, käsineet, kynnet.
Monikollinen partitiivipredikatiivi on puolestaan distributiivinen. Sillä voi luonnehtia useampia monikkosanan tarkoittamia yksiköitä, esim. Häät olivat [ennen] suuria ja niihin osallistui usein jopa 300–400 henkilöä (E). Kun monikkosanalla tarkoitetaan ihmisryhmiä, predikatiivi on tavallisemmin partitiivissa kuin nominatiivissa; jäsenet nähdään erillisinä.