VISK - § 558 Monikkosanojen päätyypit: häät, housut, sisarukset

SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivien luokkia > Monikkosanat > § 558 Monikkosanojen päätyypit: häät, housut, sisarukset

§ 558 Monikkosanojen päätyypit: häät, housut, sisarukset

Monikkosanat (plurale tantum ’vain monikolliset’ ‑sanat) ovat yhtä kokonaisuutta tarkoittavia monikkomuotoisia sanoja. Varsinaiset monikkosanat kuten häät, silmälasit esiintyvät yksikössä vain yhdyssanan alkuosana: hääjuhla, silmälasiliike; kasvonpiirre, silmälasinkehykset (» § 419). Lisäksi on substantiiveja, joilla on tavanomainen yksikkö- ja monikkoparadigma, mutta joita voi monikossa käyttää monikkosanojen tapaan. Tällöin ne tarkoittavat osista koostuvia kokonaisuuksia, joista puhutaan osia erittelemättä, esim. jalat, silmät, hiukset, sukat, portaat. Se että monikkosanat tarkoittavat jaottomia kokonaisuuksia, ilmenee myös niiden tarkoitteiden laskettavuudesta: kahdet häät, kolmet sukat.

Monikkosanat (» asetelma 97) merkitsevät vaatteita, välineitä tai ruumiinosia, jotka sisältävät kaksi samanlaista osaa, ja mahdollisesti useammastakin osasta koostuvia entiteettejä. Lisäksi monikkosanat tarkoittavat mm. juhlia tai muita järjestettyjä tilaisuuksia, joissa on yleensä useita osallistujia, tai tietynlaisia jaksoja kuten kuukautiset, vaihdevuodet. Monikollisiksi kiteytyneitä ovat jäähyväiset ja terveiset.

Asetelma 97: Monikkosanoja

Kaksi samanlaista osaa sisältäviä entiteettejä

farkut, haalarit, housut, shortsit, sukkikset; bikinit, (rinta)liivit; olkaimet; kalvosimet; hohtimet, sakset, silmälasit; (kanto)paarit, nojapuut, suitset, sukset, tikkaat; aivot, kasvot, keuhkot, kidukset, kivekset, munuaiset, sieraimet; vanhemmat

Useammasta osasta koostuvia entiteettejä

kamppeet, kuteet, rippeet | sisarukset, kaverukset, ystävykset; kaksoset, neloset; verhot, urut; tuliaiset, viemiset; nokoset; myötäjäiset, tukiaiset

Tilaisuuksia tai jaksoja

arpajaiset, avajaiset, bileet, hautajaiset, häät, lakkiaiset, läksiäiset, maistiaiset, markkinat, myyjäiset, naamiaiset, olympialaiset, penkkarit, polttarit, päättäjäiset, ristiäiset, talkoot, tanssiaiset, tupaantuliaiset, vaalivalvojaiset, varpajaiset, vihkiäiset, virkaanastujaiset, ylioppilaskirjoitukset; kuukautiset, vaihdevuodet

Koska monikkosanat ovat muodoltaan monikollisia, niiden määrite samoin kuin lauseen finiittiverbi ovat monikossa. Silti niillä viitataan yhteen jakamattomaan kokonaisuuteen. (» § 1275.)

Nämä ovat minun ainoat häät, – –. (k) vrt. *Tämä on minun ainoa hää(ni). | Jokainen nainen muistaa ensimmäiset kuukautisensa. (l) | rikki istutut silmälasit (l) | – – kunnianhimoisesti työskentelevät veljekset jäävät elokuvateattereissa tuntemattomiksi. (a)

Monikkosanaa luonnehtivalla predikatiivilla on kaksi sijavaihtoehtoa (» § 948). Kun monikkosanan tarkoite esitetään yhtenä kokonaisuutena, predikatiivi on monikon nominatiivissa. Samoin käyttäytyvät monikkosanoina sellaiset sanat kuin kädet, jalat, kengät, käsineet, kynnet.

Kun menimme naimisiin toukokuussa 1971, häät olivat hyvin pienet. (k) | Sakset ovat kevyet (350 g), eikä voimaa tarvita leikkureiden kannatteluun. (l) | Olin todella tyytyväinen ostokseeni koska housut olivat todella halvat ja juuri kuin minulle tehdyt. (E) | Tuliaiset olivat hyvin suomalaiskansalliset määrän puolesta, – –. (l) | Eilisen harjoituksen jälkeen tuli vähän epävarma olo, jalat olivat aika tönköt. (l)

Monikollinen partitiivipredikatiivi on puolestaan distributiivinen. Sillä voi luonnehtia useampia monikkosanan tarkoittamia yksiköitä, esim. Häät olivat [ennen] suuria ja niihin osallistui usein jopa 300–400 henkilöä (E). Kun monikkosanalla tarkoitetaan ihmisryhmiä, predikatiivi on tavallisemmin partitiivissa kuin nominatiivissa; jäsenet nähdään erillisinä.

Vanhemmat olivat iäkkäitä ja ankaria, Markku oli ainoa lapsi. (a) | – – Loikkasen sisarukset olivat yksimielisiä: muutaman päivän syysloma piisaisi. (l) | – – Kennedy-veljekset olivat todellisia idealisteja, voimakastahtoisia – –. (a) | Vastasyntyneinä kaksoset ovat usein heikompia kuin muut lapset, – –. (l)