Korrelaation käsitettä on käytetty kuvaamaan eri sanavartalon sisältävien samajäsenisten johdossarjojen vastaavuutta, esim. sarjaa soida – soittaa – soitella vastaa sarja uida – uittaa – uitella jne. Uusien johdosten muodostusta tällaisen verrantoanalogian perusteella nimitetään korrelaatiojohdoksi. Siinä ovat mallina samakantaisten johdosten eli toistensa korrelaattien sarjat. Uusi johdos tulee täyttämään tällaisen sarjan jotakin aukkopaikkaa.
Korrelaatiojohdon alalaji on mallisanajohto, jossa uudismuodosteen mallina on yksi tietty (tai muutama) saman johdostyypin sana ja sen suhde kantasanaansa. Mallisana kuuluu vakiintuneeseen sanastoon. Uusi johdos on tyypillisesti kantasanallinen ja joko sama- tai lähimerkityksinen (a) tai jotenkin vastakkaismerkityksinen (b) mallisanaansa nähden.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana
§ 146 Sananmuodostuksen periaatteita, johtaminen ja yhdistäminen
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet