Adverbien ja adpositioiden eli pre- ja postpositioiden välinen raja on häilyvä (» § 694). Yksinomaan adverbeja ovat esim. sanat paljon, eilen, jouten, nukuksissa, jotka muodostavat lausekkeen joko yksin tai määritteellisinä mutta eivät saa täydennystä. Yksinomaan postpositioita taas ovat mm. luona ja takia, jotka eivät esiinny muutoin kuin määräsijaisen täydennyksen kanssa. Sen sijaan mm. sanoja lähellä, keskellä, edessä, ennen käytetään niin adverbeina kuin adpositioinakin. Ne tulkitaan käyttöyhteydessään jomman kumman sanaluokan edustajiksi riippuen siitä, onko niillä määrämuotoinen täydennys vai ei:
| Adpositio | Adverbi |
| Hän oli lähellä voittoa. | Hän oli lähellä. |
| Saavuin ennen muita. | Ennen oli kaikki toisin. |
Adverbeista täydennyksen saavia ovat mm. puolillaan-, kotoisin- ja sidoksissa-tyyppiset (» § 671 – 673), mutta tällöin adverbi voi saada myös määritteen: melkein puolillaan vettä, selvästi sidoksissa kotiin. Adpositioille ei oma määrite ole samassa määrin mahdollinen: esim. ilmauksessa aivan pöydän vieressä partikkeli aivan ei rakenteellisesti toimi pelkän postposition määritteenä vaan se määrittää koko lauseketta pöydän vieressä. Adverbin adverbiaalitäydennys voi edustua myös vaihtoehtoisina muotoina, ei pelkästään yhtenä rektiosijana kuten adposition täydennys:
Lisäksi adverbi esiintyy erillään täydennyksestään, esim. Mistä maasta olet kotoisin? ja monet ilmankin sitä: Hotelli on täynnä. Sidoksissa- ja kotoisin-tyyppisten adverbien täydennys on kuitenkin pakollinen, mikä tekee niistä adpositiomaisempia. Koska niillä ei kuitenkaan ole selvää sijarektiota eikä niiden tarvitse esiintyä välittömästi täydennyksensä vieressä, ne ovat syntaksiltaan enemmän adverbeja kuin adpositioita.
Edellinen pykälä